[Kehityspolitiikka] Ilmasto-oikeudenkäynti: EU-tuomioistuin tunnusti ilmastonmuutoksen vaikutuksen ihmisiin, mutta hylkäsi perheiden oikeusjutun

Ilmasto-oikeudenkäynti: EU-tuomioistuin tunnusti ilmastonmuutoksen vaikutuksen ihmisiin, mutta hylkäsi perheiden oikeusjutun Euroopan unionin yleinen tuomioistuin on hylännyt perheiden ilmastokanteen EU:n riittämättömästä ilmastopolitiikasta menettelytapaan vedoten. Oikeus katsoi, että perheillä ja nuorilla, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa, ei ole oikeutta haastaa oikeudessa EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitetta. Oikeus kuitenkin tunnusti, että ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin eurooppalaisiin monin tavoin. Kanteen nostaneet perheet ja saamelaisnuoret aikovat valittaa päätöksestä. Toukokuussa 2018 kymmenen perhettä Portugalista, Saksasta, Ranskasta, Italiasta, Romaniasta, Keniasta ja Fidžiltä sekä ruotsinsaamelainen Sáminuorra -nuorisojärjestö haastoivat EU:n oikeuteen riittämättömän ilmastopolitiikan takia. Kantajat esittivät, että EU:n nykyinen 40 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030 on riittämätön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämän vuoksi EU ei heidän mukaansa pysty turvaamaan kanteen nostajien elämään, terveyteen, työhön ja omaisuuteen liittyviä perusoikeuksia. Osana kanteen käsittelyä Euroopan parlamentti ja Euroopan neuvosto pyysivät lokakuussa 2018 tuomioistuinta hylkäämään kanteen, sillä perusteella että kantajilla ei ole lupaa haastaa EU:n ilmastotoimia, koska kantajat eivät kärsi riittävästi ja suorasti näistä toimista. EU tuomioistuin teki päätöksensä tämän teknisen yksityiskohdan perusteella, mutta myönsi, että "ilmastonmuutos tulee tavalla tai toisella vaikuttamaan jokaiseen yksityishenkilöön". "Päätös siitä, että kansalaiset eivät pääse käymään oikeutta, on pettymys muttei yllätys. Kyseistä kriteeriä on käytetty aiemminkin kansalaiskanteiden rajoittamiseen. Ilmastokanteiden lisääntyminen ja menestyksekäs nuorten liikehdintä kaikkialla Euroopassa ovat kuitenkin selkeitä viestejä Euroopan johtajille: toimikaa nopeasti ja vastatkaa perinpohjaisesti ilmastokriisiin," sanoo Euroopan suurin ympäristöön ja energiaan keskittyvä kansalaisjärjestöjen verkosto CAN Europen johtaja Wendel Trio. Climate Action Network (CAN) Europe on tukenut kannetta. "Saamelaisnuorille ilmastonmuutos ei tarkoita enää politiikkaa. Se vaikuttaa meidän jokapäiväiseen elämäämme: maastopalot tuhoavat porojen laidunalueita, porot kuolevat ruuan puutteeseen ja ilmastoepävarmuuden aiheuttamasta stressistä on tulossa sukupolveni suurin terveysongelma. Meidän täytyy saada tuomioistuimet tutustumaan ilmastonmuutoksen faktoihin ja muistuttamaan EU-johtajia heidän velvollisuudestaan suojella kansalaisia. Tämä ei ole pelkkä oikeusjuttu: kyse on oikeuksiemme ja tulevaisuutemme turvaamisesta", sanoo Sáminuorran puheenjohtaja Sanna Vannar. "Ilmastokriisi vaikuttaa jo ihmisten arkielämään ympäri Eurooppaa ja erityisesti alkuperäiskansat ja maailman köyhimmät ovat haavoittuvaisia sen haitallisille vaikutuksille. Kansalaisilla on oltava väyliä vaikuttaa heidän elämänsä perustavanlaatuisesti koskeviin kysymyksiin, minkä vuoksi oikeuden päätös on pettymys. EU-päättäjien tulee päivittää vuoden 2030 päästövähennystavoite vähintään 65 prosenttiin ja vahvistaa toimia lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen", sanoo kehitysjärjestö Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho. Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo on CAN Europen jäsen. Sen jälkeen kun kanne nostettiin toukokuussa 2018, Euroopan parlamentti on hyväksynyt kaksi päätöslauselmaa, joissa vaaditaan EU:n ilmastotavoitteen nostamista 55 prosenttiin. Hiljattain 10 jäsenmaata, mukaan lukien Ranska ja Ruotsi, julkaisi yhteisen julkilausuman, jossa vedottiin kaikkiin EU-johtajiin, jotta päästäisiin nollanettopäästöihin vuoteen 2050 mennessä ja kiritettäisiin 2030 tavoitetta. Lisätietoja Hanna Aho ilmastoasiantuntija hanna.aho@fingo.fi<mailto:hanna.aho@fingo.fi> +358 50 3176686