Tiedoksi Fingon sivuilla julkaistu tiedote<https://www.fingo.fi/ajankohtaista/tiedotteet/kehitysjarjestot-puolivalirii…>.
Kehitysjärjestöt puoliväliriihestä: Leikkausten ei tule kohdistua maailman köyhimpiin ihmisiin
Hallitus linjasi puoliväliriihessä 35 miljoonan euron leikkauksista ulkoministeriön hallinnonalaan vuodesta 2023 alkaen. "Tarvitsemme koronapandemian keskellä globaalia vastuunkantoa enemmän kuin vuosikymmeniin", sanoo Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Sonja Hyötylä.
Puoliväliriihessä ilmoitettujen leikkausten ei tule kohdistua kehitysyhteistyöhön, vetoavat suomalaiset kehitysjärjestöt. Hallitus ilmoitti päättäneensä ulkoministeriön hallinnonalan 35 miljoonan euron leikkauksista vuodelle 2023 ja siitä eteenpäin.
"Tarvitsemme koronapandemian keskellä globaalia vastuunkantoa enemmän kuin vuosikymmeniin. Suomen ja suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyöllä tuetaan maailman kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä", sanoo Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Sonja Hyötylä.
Järjestöt ovat vastanneet pandemiaan etulinjassa paikallisten kumppaniensa kanssa. Ne ovat esimerkiksi tukeneet terveydenhuollon palveluita, levittäneet tietoa virukselta suojautumisessa ja kehittäneet etäopetusmahdollisuuksia lapsille. Suomalaiset kehitysjärjestöt työskentelevät yli sadassa maassa.
Koronapandemia on kasvattanut globaalia köyhyyttä ensimmäistä kertaa 20 vuoteen ja ainakin 120 miljoonaa ihmistä on jo suistunut köyhyyteen. Pandemia ei ole vielä ohi: maailmanlaajuiset tartuntaluvut ovat nyt korkeimmillaan. Kriisivaiheen jälkeen useat valtiot tarvitsevat merkittävää kansainvälistä tukea päästäkseen jaloilleen.
"Viime vuonna keskellä pandemiaa hallitukselta löytyi tahtoa vastata kriisiin myös maailmalla ja nostaa kehitysyhteistyörahoitusta. Toivoimme hallituksen jatkavan kehysriihessä hyvällä linjallaan", Hyötylä sanoo.
Tänä vuonna Suomi käyttää varsinaiseen kehitysyhteistyöhön noin 838 miljoonaa euroa ja kokonaisuudessaan 1,2 miljardia euroa. Kokonaislukuun lasketaan varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi esimerkiksi finanssisijoituksia ja pakolaisten vastaanottokuluja.
Järjestöjen osuus Suomen rahoittamasta varsinaisesta kehitysyhteistyöstä on tällä hetkellä noin 10 prosenttia, kun se kehitysjärjestöjen mukaan tulisi olla 15 prosenttia. Järjestöjen kehitysyhteistyöhön kohdistui edellisen hallituksen aikana 43 prosentin leikkaukset.
"Järjestöt tukevat ihmisiä, joita kenenkään muun apu ei tavoita. Lisäksi ihmisoikeuksien, demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tila on heikentynyt maailmalla. Järjestöjen kehitysyhteistyö vastaa juuri näihin haasteisiin", Hyötylä sanoo.
Suomi on kansainvälisesti sitoutunut käyttämään kehitysyhteistyön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta ja on ainoa Pohjoismaa, joka ei yllä lukuun. Marinin hallitus on sitoutunut tavoitteeseen hallitusohjelmassaan.
Vuonna 2021 Suomi käyttää kehitysyhteistyöhön arviolta 0,52 prosenttia bruttokansantulosta. Kehysten mukaan luku laskenee jälleen alle 0,5 prosentin tulevina vuosina.
Lisätietoja
Sonja Hyötylä, kehityspolitiikan asiantuntija, Fingo
+358 46 851 5975, sonja.hyotyla(a)fingo.fi<mailto:sonja.hyotyla@fingo.fi>
Ystävällisin terveisin
Mika Niskanen
Mika Niskanen
asiantuntija, viestintä | Fingo
+358 50 317 6715 | mika.niskanen(a)fingo.fi<mailto:mika.niskanen@fingo.fi>
Fingo - Vaikuttaa tulevaisuuteen tänään.
viestii | kouluttaa | kasvattaa | tukee | vaikuttaa
fingo.fi<http://www.fingo.fi/> | Facebook<https://www.facebook.com/FingoFi/> | Twitter<https://twitter.com/FingoFi> | LinkedIn<https://www.linkedin.com/company/fingo-fi/about/>
Kepa ja Kehys ovat nyt Fingo. Teemme töitä, jotta maailma olisi reilumpi. Ihan kaikkialla. Olemme 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö.
Hei kaikki,
Pahoittelut säätämisestä, mutta tässä kutsu uudelleen, kun edellisestä kutsussa ei toiminut ilmoittautumislinkki<https://forms.office.com/Pages/ResponsePage.aspx?id=gWuLXKdrXUOdrAnl6z8BuMh…>. Kiitos asiasta vinkanneille!
Terveisin,
Outi
****
Miten taloudesta tehdään kestävää? Entä miten etenevät EU:n yritysvastuuta ja suuryritysten julkista maakohtaista veroraportointia käsittelevät lakiprosessit? Tervetuloa keskustelemaan näistä aiheista Sirpa Pietikäisen kanssa Fingon meppikahveille keskiviikkona 12.5. klo 9-10.30!
Jos koko maailma kuluttaisi kuten keskivertoeurooppalainen, tarvitsisimme kolme planeettaa. Suomalaiset kuluttavat keskimäärin vielä enemmän. Suomi saavutti ylikulutuspäivänsä tänä vuonna 10. huhtikuuta, jolloin laskennallinen ekologinen jalanjälkemme ylitti maapallon vuotuisen kantokyvyn.
Euroopan ja Suomen tulee siis toimia, jos haluamme hidastaa ilmaston lämpenemistä, estää luonnon monimuotoisuuden katoamisen ja ylipäänsä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan<https://www.sirpapietikainen.net/2021/04/tanaan-on-suomen-ylikulutuspaiva/> keinoja löytyy, jos vain hyväksymme ja omaksumme muutoksen korviemme välissä.
Pohdintaa ja ratkaisuja vaativia kysymyksiä kuitenkin riittää. Miten taloudesta tehdään kestävää, kun tuloerojen polarisoituminen jatkuu edelleen? Miten talouden mittareita tulee käyttää? Millaista tulevaisuutta erityisesti julkisilla hankinnoilla tehdään ja tulisi tehdä ympäristön ja muiden inhimillisen kehityksen mittareiden näkökulmasta? Mitä yksityisen ja julkisen rahan kestävyys tarkoittaa erityisesti EU-budjeteissa?
Kestävässä taloudessa on tärkeää myös yritysten vastuullinen toiminta ja toiminnan läpinäkyvyys. Euroopan komissio valmistelee parhaillaan ehdotusta yritysvastuuta koskevasta laista. Samaan aikaan suuryritysten julkisesta maakohtaisesta raportoinnista (public country-by-country-reporting, pCBCR) käydään kolmikantaneuvotteluja, joissa Euroopan parlamentti puolustaa järjestöille tärkeitä kantoja.
***
Tervetuloa keskustelemaan näistä aiheista europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen kanssa. Pietikäinen toimii Euroopan parlamentissa muun muassa talous- ja raha-asioiden sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnissa, minkä lisäksi hän on varajäsenenä ympäristövaliokunnassa.
Virtuaaliset meppikahvit järjestetään Zoom-alustalla 12. toukokuuta klo 9-10.30.
Ota siis aamukahvisi tai -teesi mukaan ja tule keskustelemaan EU:n ajankohtaisista asioista europarlamentaarikon ja järjestökollegoidesi kanssa!
Ilmoittautuminen tämän linkin<https://forms.office.com/Pages/ResponsePage.aspx?id=gWuLXKdrXUOdrAnl6z8BuMh…> kautta 11.5. mennessä. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tapahtumaa.
Parhain terveisin,
Outi Hakkarainen
****
Outi Hakkarainen
Asiantuntija, kestävä talous | Fingo
+358 50 317 6728 | outi.hakkarainen(a)fingo.fi<mailto:outi.hakkarainen@fingo.fi>
twitter.com/OutiHakkarainen | linkedin.com/in/outi-hakkarainen-078a4315/
Fingo - Vaikuttaa tulevaisuuteen tänään.
viestii | kouluttaa | kasvattaa | tukee | vaikuttaa
fingo.fi<http://www.fingo.fi/> | Facebook<https://www.facebook.com/FingoFi/> | Twitter<https://twitter.com/FingoFi> | LinkedIn<https://www.linkedin.com/company/fingo-fi/about/>
Kepa ja Kehys ovat nyt Fingo. Teemme töitä, jotta maailma olisi reilumpi. Ihan kaikkialla. Olemme 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö.
Join us next week on 27 April at 16:00 for the next event in our WIDER Webinar Series<https://www.wider.unu.edu/node/237129>.
Full details HERE<https://www.wider.unu.edu/event/bruno-martorano-protests-and-social-mobiliz…>
Bruno Martorano will join the WIDER Webinar Series to present a recent study<https://www.wider.unu.edu/node/238559> on policy responses to COVID-19, inequality and protests in US. Clionadh Raleigh will follow as discussant, sharing new findings on protests and political violence during COVID-19 in developing countries.
Do Pandemics Lead to Rebellion? Policy Responses to COVID-19 and protests in the USA
In his webinar presentation Bruno Martorano introduces the results of a recent study <https://www.wider.unu.edu/node/238559> which analyses the role of inequality in shaping the effect of the COVID-19 pandemic on the incidence of protests across US counties in 2020.
The results of the study show that higher levels of stringent measures to contain the pandemic were instrumental in driving the incidence of protests. This was particularly the case in counties with high levels of economic inequality where grievances may have been initially stronger.
The results of the study show that higher levels of stringent measures to contain the pandemic were instrumental in driving the incidence of protests. This was particularly the case in counties with high levels of economic inequality where grievances may have been initially stronger.
Further analysis suggests that the impact of government responses to the COVID-19 pandemic is largely explained by the changes in economic conditions (rise in unemployment and changes in economic activities and spending) in counties with the highest levels of inequality. Unequal counties with lower trust in political institutions but higher social trust are also more likely to experience more protests as a response to more stringent policies.
For more details please contact toppari(a)wider.unu.edu<mailto:toppari@wider.unu.edu>
Hei,
Muistutuksena vielä, että Fingon kehityspoliittisen työryhmän seuraava kokous pidetään tiistaina 20.4 klo. 14-16 (Zoom-kokous). Kokoukseen ovat lämpimästi tervetulleita Fingon jäsenjärjestöt ja kehityspolitiikasta kiinnostuneet aktiiviset kansalaistoimijat. Alla kokouksen agenda. Ilmoittaudu mukaan tämän linkin<https://forms.office.com/Pages/ResponsePage.aspx?id=gWuLXKdrXUOdrAnl6z8BuKI…> kautta perjantaihin 16.4 mennessä. Lähetämme ilmoittautuneille Zoom-linkin sähköpostiin ennen kokousta.
Agenda
1. Kokouksen avaus
2. Kehityspolitiikan ylivaalikautiset periaatteet
3. Budjettivaikuttaminen
4. Hallituksen puoliväliarvio.
Nykyisen hallituksen ohjelma julkistettiin kaksi vuotta sitten ja Fingo tekee arvion hallituksen suoriutumisesta globaalin oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Kokouksessa keskustellaan erityisesti hallitusohjelman kehityspoliittisista kirjauksista. Ilmoittautuneille lähetetään analyysidokumentti luettavaksi ennen kokousta.
1. EU:n NDICI-rahoitusväline
2. Työryhmän toiminta
3. Muuta
4. Kokouksen päättäminen
Ystävällisin terveisin,
Anne ja Sonja
Anne Peltonen
Projektipäällikkö, EU-puheenjohtajuuskausihanke | Fingo
+358 40 940 2262 | anne.peltonen(a)fingo.fi<mailto:anne.peltonen@fingo.fi>
Fingo - Vaikuttaa tulevaisuuteen tänään.
viestii | kouluttaa | kasvattaa | tukee | vaikuttaa
fingo.fi<http://www.fingo.fi/> | Facebook<https://www.facebook.com/FingoFi/> | Twitter<https://twitter.com/FingoFi> | LinkedIn<https://www.linkedin.com/company/fingo-fi/about/>
Kepa ja Kehys ovat nyt Fingo. Teemme töitä, jotta maailma olisi reilumpi. Ihan kaikkialla. Olemme 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö.
Hyvät kehityspolitiikkalistan tilaajat,
Toivotamme järjestönne mukaan välittämään Suomen hallitukselle viestiä, että globaalien kriisien kustannukset tulee jakaa oikeudenmukaisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa, että globaaleja haasteita on hallittava tavalla, joka jakaa kustannukset ja taakat sosiaalista oikeudenmukaisuutta kunnioittaen; että kriiseistä vähemmän kärsivien on tuettava heikommassa asemassa olevia; ja että haasteisiin tulee vastata siten, että samalla vähennetään eriarvoisuutta. Verojärjestelmällä on näiden tavoitteiden saavuttamisessa keskeinen rooli.
Hallitus tekee parhaillaan valmisteluja välikehysriiheensä eli neuvotteluihin julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022-2025. Kehys kattaa nykyisen hallituskauden lisäksi noin 2,5 vuotta eteenpäin. Neuvottelut käydään keskiviikkona 21.4. ja torstaina 22..4. Perjantaina 30.4. julkisen talouden suunnitelma käsitellään ylimääräisessä raha-asiain valiokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa sekä julkaistaan internetissä.
Pyrkimyksenämme on Finnwatchin, SAK:n ja STTK:n kanssa koota mahdollisimman laaja joukko järjestöjä mukaan lähettämään tämä globaalin oikeudenmukaisuuden viesti hallitukselle.
Hienoa, jos järjestönne haluaa tulla mukaan!
Allekirjoituksia kerätään tämän viikon alussa siten, että niistä tulee ilmoittaa viimeistään keskiviikkona 14. huhtikuuta. Kannanotto julkistetaan torstaina 15. huhtikuuta.
Tiedon allekirjoittamisesta voi lähettää minulle (outi.hakkarainen(a)fingo.fi<mailto:outi.hakkarainen@fingo.fi>); ja jos tulee kysyttävää; niin vastaan mielelläni:
Terveisin,
Outi
*****
Globaalien kriisien kustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti
Suomessa ja maailmalla eletään edelleen koronapandemian varjossa samalla kun ilmastokriisi ja luontokato etenevät vauhdilla vaatien pikaisia toimenpiteitä. Me allekirjoittaneet, laajasti kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt, haluamme kehysriihen alla kiinnittää Suomen hallituksen huomion näiden kriisien sosiaalisesti oikeudenmukaiseen ratkaisemiseen.
Globaaleja haasteita on hallittava tavalla, joka jakaa kustannukset ja taakat sosiaalista oikeudenmukaisuutta kunnioittaen. Kriiseistä vähemmän kärsivien on tuettava heikommassa asemassa olevia, ja haasteisiin tulee vastata siten, että samalla vähennetään eriarvoisuutta. Verojärjestelmällä on tässä keskeinen rooli.
Me allekirjoittaneet toivomme, että
- Sekä kansallista että kansainvälistä verojärjestelmää kehitetään määrätietoisesti horisontaalisesti ja vertikaalisesti oikeudenmukaiseksi. Tämä tarkoittaa, että samasta tulosta tulee maksaa sama vero, ja ne, joiden tulot ovat suuremmat, maksavat enemmän veroa.
- Suomi puuttuu aggressiiviseen rajat ylittävään verosuunnitteluun korjaamalla voitonsiirron ja muun verovälttelyn mahdollistavaa kansallista yritysverolainsäädäntöä.
- Suomi sulkee rikkaimpia ja hyvätuloisimpia perusteettomasti suosivat hyvän verojärjestelmän perusperiaatteiden vastaiset veropohjan aukot.
- Suomi edistää Euroopan unionissa ja OECD:ssa aktiivisesti veropohjaa laajentavia ja tiivistäviä sekä verotuksen läpinäkyvyyttä lisääviä aloitteita siten, että niissä huomioidaan aloitteiden globaalit vaikutukset ja pyritään edistämään verotuksen globaalia oikeudenmukaisuutta.
- Suomi ottaa käyttöön tehokkaita ilmastotoimiin ohjaavia päästöveroja, joiden tuotot käytetään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen ja ohjausvaikutuksen tehostamiseen.
Allekirjoitukset
Finnwatch ry
Suomalaiskehitysjärjestöt Fingo ry
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Ry
STTK ry
****
Outi Hakkarainen
Asiantuntija, kestävä talous | Fingo
+358 50 317 6728 | outi.hakkarainen(a)fingo.fi<mailto:outi.hakkarainen@fingo.fi>
twitter.com/OutiHakkarainen | linkedin.com/in/outi-hakkarainen-078a4315/
Fingo - Vaikuttaa tulevaisuuteen tänään.
viestii | kouluttaa | kasvattaa | tukee | vaikuttaa
fingo.fi<http://www.fingo.fi/> | Facebook<https://www.facebook.com/FingoFi/> | Twitter<https://twitter.com/FingoFi> | LinkedIn<https://www.linkedin.com/company/fingo-fi/about/>
Kepa ja Kehys ovat nyt Fingo. Teemme töitä, jotta maailma olisi reilumpi. Ihan kaikkialla. Olemme 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö.
Hei,
Tervetuloa mukaan allekirjoittamaan kansalais- ja ay-järjestöjen kannustuskirje joukolle meppejä, jotta parlamentti pysyisi tiukkana EU:n suuryritysten julkista maakohtaista veroraportointia (country-by-country-reporting, CBCR) koskevissa kolmikantaneuvotteluissa.
Neuvottelut jatkuvat torstaina 15.4. Kirje lähetetään asian suhteen keskeisille mepeille päivää ennen. Mukana ovat suomalaisista mepeistä Heidi Hautala ja Sirpa Pietikäinen.
Kirjeluonnos löytyy täältä<https://docs.google.com/document/d/1QmXqN5DWULJkNpRAH_UB-YQpcl04kxhurxgONAO…>. Siinä on jo mukana keskeiset viestit, mutta huomioita voi esittää tiedostoon kirjattuna maanantaihin 12.4. asti.
Allekirjoitukset tulee ilmoittaa viimeistään klo 13 Suomen aikaa torstaina 14.4. Allekirjoitukset lähetetään tällä lomakkeella<https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdLsMYAPOP_c-vGAK7Jq2b9YNtGkgzocS3…> ja logot Eurodadin Olivia Lallylle (olally(a)eurodad.org<mailto:olally@eurodad.org>).
Alla olevassa taulukossa eritellään komission, parlamentin ja neuvoston kannat neljään keskeiseen asiaan sekä Tax Justice Europe -verkoston (TJ-E) esitykset. Kaikkein tärkein näistä neljästä on maantieteellinen soveltamisala (disaggregation) eli se, että yritysten tulisi raportoida maakohtaisesti kaikista maailman maista, eikä vain EU-maista ja läpinäkymättömiksi luokitelluista maista. Näin direktiivistä olisi hyötyä myös kehittyville maille, jotka saisivat omalta osaltaan tietoa yritysten tuotoista ja maksetuista veroista. Parlamentti kannattaa tätä laajaa rajausta, komissio ja neuvosto eivät.
Neuvottelutilanne ei ole helppo. Portugali haluaa viedä pitkään jumissa olleen asian maaliin omalla pj-kaudellaan, vaikka sisältö jäisi ohueksi. Komissio teki ehdotuksensa 2016, parlamentti muodosti kantansa 2017, mutta asia on jumittanut neuvostossa. Suomi edisti asiaa pj-kaudellaan, mutta silloin esityksen taakse ei niukasti saatu riittävää enemmistöä. Tilanne muuttui, kun muutamat jäsenmaat muuttivat kantansa. Enemmistö oli kuitenkin niin niukka, ettei neuvostolla ole halukkuutta avata kolmikantaneuvotteluissa esitystään. Mepit kuitenkin ajavat neuvotteluissa parlamentin kantaa, mutta samalla tiedostavat poliittiset realiteetit eli sen, että esitys voi taas jäädä pitkäksi aikaa pöydälle.
Kirjeessä todetaan, että Covid-19-pandemian aiheuttama sosioekonominen kriisi on tehnyt taistelun yritysten laajamittaista verovälttelyä vastaan entistäkin tärkeämmäksi ja kiireellisemmäksi. Tehokkaat toimet tämän ongelman torjumiseksi, joka maksaa yhteiskunnillemme vuosittain miljardeja euroja menetettyjä verotuloja, on tärkeä askel kohti kestävää elpymistä. Julkinen maakohtainen raportointi voi olla vahva työkalu yhteisöveron välttämistä vastaan, mutta vain, jos yritysten on luovutettava tietoja maittain kaikista toimintamaista. Mahdolliset maantieteellisen soveltamisalan rajoitukset heikentävät perusteellisesti tämän tärkeän yritysten avoimuusehdotuksen tavoitetta ja tehokkuutta.
Hienoa, jos järjestönne tulisi Suomesta mukaan osoittamaan, Fingon ja Finnwatchin lisäksi, että laaja joukko eurooppalaisia kansalais- ja ay-järjestöjä tukee parlamenttia neuvottelemaan asianmukaista julkista maakohtaista raportointia edellyttävää EU-direktiiviä.
Terveisin,
Outi ja Saara
*****
[cid:image001.png@01D72D43.CF3BA3D0]
****
Outi Hakkarainen
Asiantuntija, kestävä talous | Fingo
+358 50 317 6728 | outi.hakkarainen(a)fingo.fi<mailto:outi.hakkarainen@fingo.fi>
twitter.com/OutiHakkarainen | linkedin.com/in/outi-hakkarainen-078a4315/
Fingo - Vaikuttaa tulevaisuuteen tänään.
viestii | kouluttaa | kasvattaa | tukee | vaikuttaa
fingo.fi<http://www.fingo.fi/> | Facebook<https://www.facebook.com/FingoFi/> | Twitter<https://twitter.com/FingoFi> | LinkedIn<https://www.linkedin.com/company/fingo-fi/about/>
Kepa ja Kehys ovat nyt Fingo. Teemme töitä, jotta maailma olisi reilumpi. Ihan kaikkialla. Olemme 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö.
Hyvä vastaanottaja
Food and Forest Development Finland (FFD) järjestää dialogiwebinaarin otsikolla "Ruokajärjestelmän uudet suunnat - Miten tuemme globaalin etelän kumppaneita kestävämmän ruokajärjestelmän saavuttamiseksi?" keskiviikkona 21. huhtikuuta klo 8.30 - 13.00.
Ruokajärjestelmän merkitys Agenda 2030:n kestävän kehityksen globaalien tavoitteiden saavuttamismahdollisuuksille on tullut entistä tärkeämmäksi. Väestönkasvu ja ilmastomuutos asettavat ruokajärjestelmämme ennen näkemättömien haasteiden eteen. Joudumme miettimään yhteisesti, miten järjestelmä voidaan rakentaa uudelleen, mitä siihen tarvitaan ja miten varmistamme oikeudenmukaisuuden ja ohjaamme entistä kestävämpään elintarvikkeiden tuotantoon ja kulutukseen tässä muutoksessa.
Dialogi on osa FFD:n viestintä- ja globaalikasvatushanketta, joka tarkastelee Suomea osana globaalia ruokajärjestelmää ja arvioi keinoja ja malleja, joilla suomalaiset toimijat tukevat etelän kumppaneita kohti kestävämpää, oikeudenmukaisempaa ja inklusiivisempaa ruokajärjestelmää. Hanke koordinoidaan Maa- ja metsätalousministeriön vetämän Suomen kansallisen dialogin kanssa ja näin on osa YK:n ruokajärjestelmädialogia, joka huipentuu myöhemmin 2021 järjestettävään Food Systems Summit (FSS) huippukokoukseen. Dialogin aikana tunnistamme mahdollisuuksia yhteistyölle eri toimijoiden välillä myös 2021 eteenpäin.
Tilaisuudessa identifioidaan hyviä käytäntöjä ja konkreettisia esimerkkejä, miten voimme tukea etelän kumppaneita ruokajärjestelmän murroksessa. Tapahtuman alkupuheenvuorojen jälkeen, osallistujat jaetaan viiteen pienryhmään keskustelemaan FSS:n Action Track<https://eur02.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fredir.lyy…> teemoista:
1) kaikille pääsy turvalliseen ja ravitsevaan ruokaan
2) kulutustottumuksien muuttaminen kestävimmiksi
3) luontoystävällisten tuotantotapojen edistämistä
4) oikeudenmukaisen toimeentulon vahvistaminen
5) shokki- ja stressisietokyvyn lisääminen ja haavoittuvuuden vähentäminen.
Lisätietoja hankkeesta ja tapahtuman ohjelma löytyy FFD:n nettisivuilla<https://www.ffd.fi/ruokajarjestelma-1> sekä FSS:n dialogisivuilla<https://summitdialogues.org/dialogue/7431/>
Ilmoittautuminen dialogitilaisuuteen: https://www.lyyti.fi/reg/Ruokajarjestelman_uudet_suunnat_5061
Food and Forest Development Finland järjestää tilaisuuden yhteistyössä Fingon ruokaturvaryhmän kanssa.