Tiedoksi Fingon sivuilla julkaistu
tiedote<https://www.fingo.fi/ajankohtaista/tiedotteet/kehitysjarjestot-puolivaliriihesta-leikkausten-ei-tule-kohdistua-maailman>.
Kehitysjärjestöt puoliväliriihestä: Leikkausten ei tule kohdistua maailman köyhimpiin
ihmisiin
Hallitus linjasi puoliväliriihessä 35 miljoonan euron leikkauksista ulkoministeriön
hallinnonalaan vuodesta 2023 alkaen. "Tarvitsemme koronapandemian keskellä globaalia
vastuunkantoa enemmän kuin vuosikymmeniin", sanoo Fingon kehityspolitiikan
asiantuntija Sonja Hyötylä.
Puoliväliriihessä ilmoitettujen leikkausten ei tule kohdistua kehitysyhteistyöhön,
vetoavat suomalaiset kehitysjärjestöt. Hallitus ilmoitti päättäneensä ulkoministeriön
hallinnonalan 35 miljoonan euron leikkauksista vuodelle 2023 ja siitä eteenpäin.
"Tarvitsemme koronapandemian keskellä globaalia vastuunkantoa enemmän kuin
vuosikymmeniin. Suomen ja suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyöllä tuetaan maailman
kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä", sanoo Fingon kehityspolitiikan
asiantuntija Sonja Hyötylä.
Järjestöt ovat vastanneet pandemiaan etulinjassa paikallisten kumppaniensa kanssa. Ne ovat
esimerkiksi tukeneet terveydenhuollon palveluita, levittäneet tietoa virukselta
suojautumisessa ja kehittäneet etäopetusmahdollisuuksia lapsille. Suomalaiset
kehitysjärjestöt työskentelevät yli sadassa maassa.
Koronapandemia on kasvattanut globaalia köyhyyttä ensimmäistä kertaa 20 vuoteen ja ainakin
120 miljoonaa ihmistä on jo suistunut köyhyyteen. Pandemia ei ole vielä ohi:
maailmanlaajuiset tartuntaluvut ovat nyt korkeimmillaan. Kriisivaiheen jälkeen useat
valtiot tarvitsevat merkittävää kansainvälistä tukea päästäkseen jaloilleen.
"Viime vuonna keskellä pandemiaa hallitukselta löytyi tahtoa vastata kriisiin myös
maailmalla ja nostaa kehitysyhteistyörahoitusta. Toivoimme hallituksen jatkavan
kehysriihessä hyvällä linjallaan", Hyötylä sanoo.
Tänä vuonna Suomi käyttää varsinaiseen kehitysyhteistyöhön noin 838 miljoonaa euroa ja
kokonaisuudessaan 1,2 miljardia euroa. Kokonaislukuun lasketaan varsinaisen
kehitysyhteistyön lisäksi esimerkiksi finanssisijoituksia ja pakolaisten
vastaanottokuluja.
Järjestöjen osuus Suomen rahoittamasta varsinaisesta kehitysyhteistyöstä on tällä hetkellä
noin 10 prosenttia, kun se kehitysjärjestöjen mukaan tulisi olla 15 prosenttia.
Järjestöjen kehitysyhteistyöhön kohdistui edellisen hallituksen aikana 43 prosentin
leikkaukset.
"Järjestöt tukevat ihmisiä, joita kenenkään muun apu ei tavoita. Lisäksi
ihmisoikeuksien, demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tila on heikentynyt maailmalla.
Järjestöjen kehitysyhteistyö vastaa juuri näihin haasteisiin", Hyötylä sanoo.
Suomi on kansainvälisesti sitoutunut käyttämään kehitysyhteistyön 0,7 prosenttia
bruttokansantulosta ja on ainoa Pohjoismaa, joka ei yllä lukuun. Marinin hallitus on
sitoutunut tavoitteeseen hallitusohjelmassaan.
Vuonna 2021 Suomi käyttää kehitysyhteistyöhön arviolta 0,52 prosenttia
bruttokansantulosta. Kehysten mukaan luku laskenee jälleen alle 0,5 prosentin tulevina
vuosina.
Lisätietoja
Sonja Hyötylä, kehityspolitiikan asiantuntija, Fingo
+358 46 851 5975, sonja.hyotyla@fingo.fi<mailto:sonja.hyotyla@fingo.fi>
Ystävällisin terveisin
Mika Niskanen
Mika Niskanen
asiantuntija, viestintä | Fingo
+358 50 317 6715 | mika.niskanen@fingo.fi<mailto:mika.niskanen@fingo.fi>
Fingo - Vaikuttaa tulevaisuuteen tänään.
viestii | kouluttaa | kasvattaa | tukee | vaikuttaa
fingo.fi<http://www.fingo.fi/> |
Facebook<https://www.facebook.com/FingoFi/> |
Twitter<https://twitter.com/FingoFi> |
LinkedIn<https://www.linkedin.com/company/fingo-fi/about/>
Kepa ja Kehys ovat nyt Fingo. Teemme töitä, jotta maailma olisi reilumpi. Ihan kaikkialla.
Olemme 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö.