Järjestöt: Kestävä kehitys näkyy historiallisen läpileikkaavasti koko hallitusohjelmassa
"Kestävä kehitys näkyy historiallisen hyvin ja läpileikkaavasti koko
hallitusohjelmassa. Kehityspolitiikassa erityisen hyvää on muun muassa pitkäjänteisyyden
korostaminen ja tiekartan luominen YK-tavoitteiden saavuttamiseksi. Järjestöjen
laadukkaaseen työhön on myös luvassa lisärahoitusta", sanoo Fingon vaikuttamistyön
johtaja Rilli Lappalainen.
Tänään julkaistu Suomen hallitusohjelma ottaa kestävän kehityksen huomioon
kokonaisvaltaisesti ja läpileikkaavasti, arvioi kehitysyhteistyön kattojärjestö Fingo.
Kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu paitsi kehityspolitiikan tavoitteita myös Suomen
politiikan globaaleja vaikutuksia ympäristöön ja eriarvoisuuteen. Fingon mukaan
kehityspolitiikassa erityisen hyvää on muun muassa pitkäjänteisyyden korostaminen ja
tiekartan luominen YK-tavoitteiden saavuttamiseksi.
"Pettymys kuitenkin on aikataulun tavoitevuoden puuttuminen kehitysyhteistyön
rahoituksen lisäämisestä Suomen sitoumusten saavuttamiseksi", sanoo Fingon
kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Kehitysyhteistyössä lisärahoitusta on tulossa kansalaisjärjestöjen työhön, humanitaariseen
apuun ja ilmastotyöhön.
Hallitus tähtää kehitysyhteistyörahoituksen nostoon 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta,
mutta valtioneuvoston julkaiseman liitteen perusteella tavoitteena on laittaa
kehitysrahoitukseen kuitenkin vain 0,41 prosenttia bruttokansantulosta vuonna 2023. Silti
kehitysyhteistyön rahoitus nousee hieman viime vuoteen nähden, jolloin osuus oli 0,38
prosenttia.
"Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten systemaattinen vahvistaminen Suomessa ja
maailmalla on erittäin hyvä suunta. Ihmisoikeusperustaisuus ei vain kehityspolitiikassa
vaan koko ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä systemaattinen tasa-arvon edistäminen
kautta koko hallitusohjelman nostavat Suomen profiilia kansainvälisesti. Kehitysyhteistyön
rahoituksen kohdentaminen Afrikkaan ei toivottavasti tarkoita, että pitkäjänteinen
kehitysyhteistyö muissa maanosissa jätetään", sanoo Tenhio.
Tarve lisätä kansainvälistä ilmastorahoitusta on huomioitu hallitusohjelmassa, ja
erityisen tervetullutta on sopeutumisrahoituksen ja kansalaisjärjestöjen roolin
korostuminen.
"Maailman köyhimmät kärsivät ilmastonmuutoksesta kaikkein eniten. Hienoa, että
hallitus on luvannut edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista kaikessa ulko- ja
turvallisuuspolitiikassa. Myönteistä on myös, että puolet kansainvälisestä
ilmastorahoituksesta suunnataan sopeutumistoimiin köyhissä maissa. Kuitenkin
finanssisijoitusten rooli säilynee, mikä voi tehdä ilmastotoimien kohdentamisen maailman
köyhimpien auttamiseen vaikeaksi", arvioi Fingon ilmastoasiantuntija Hanna Aho.
Hallitusohjelma vahvistaa itsenäistä kansalaisyhteiskuntaa. Uudistustyön lähtökohtana on
kansalaisjärjestöjen autonomian kunnioittaminen ja byrokratian keventäminen,
pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden turvaaminen, järjestöjen yhdenvertainen kohtelu sekä
avoimuus ja läpinäkyvyys. Hallitusohjelmassa rakennetaan vahvaa kumppanuutta järjestöjen
ja valtion välille eriarvoisuuden vähentämiseksi.
Järjestöt kampanjoivat ennen vaaleja paitsi kestävän kehityksen ja kehitysyhteistyön myös
yritysvastuun ja ilmastopolitiikan kunnianhimon lisäämiseksi.
Yritysvastuulakia ajaneen #ykkösketjuun-kampanjan ansiosta hallitusohjelmassa luvataan
laatia selvitys, jonka tavoitteena on yritysvastuulain säätäminen. Laki perustuisi
yrityksille asetettavaan niin kotimaista kuin ulkomaista toimintaa koskevaan
huolellisuusvelvoitteeseen.
"Hallituksen sitoutuminen ihmisoikeuksia koskevan yritysvastuulain säätämiseen on
historiallinen päätös. Suomi vie sitovaa yritysvastuuta koskevaa keskustelua eteenpäin
koko Euroopassa", sanoo toiminnanjohtaja Sonja Vartiala Finnwatchin tiedotteessa.
Yhdeksän kehitys- ja ympäristöjärjestön yhteinen Korvaamaton-ilmastokampanjan tavoitteli
Suomeen 1,5 asteen mukaista politiikkaa.
Ilmastokriisin torjunnassa hallituksen tavoitteet ovat oikeansuuntaiset, mutta uskottavia
keinoja niihin pääsemiseksi tarvitaan paljon lisää. Pettymys on, että erityisesti
turpeelle ja haitallisille tuille ei saatu selkeää päättymispäivää.
"Hallituksen ilmastotavoitteiden saavuttaminen tulee edellyttämään ryhtiliikettä
turpeen energiakäytön ja haitallisten tukien lakkauttamiseksi ja metsien hakkuiden
vähentämiseksi. Uusia soita ei voi ilmastokriisin oloissa enää ojittaa. Tarvitsemme
aktiivista kansalaisyhteiskuntaa kirittämään hallituksen 1,5 asteen lämpenemisrajan
mukaisiin toimiin", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni
Nissinen.
Lisätietoja
Rilli Lappalainen
vaikuttamistyön johtaja
rilli.lappalainen@fingo.fi<mailto:rilli.lappalainen@fingo.fi>
050 5613 456
Niina Tenhio
asiantuntija, kehityspolitiikka
niina.tenhio@fingo.fi<mailto:niina.tenhio@fingo.fi>
050 317 6726
Hanna Aho
asiantuntija, ilmasto
hanna.aho@fingo.fi<mailto:hanna.aho@fingo.fi>
050 317 6686
Jussi Kanner
asiantuntija, kestävä kehitys
jussi.kanner@fingo.fi<mailto:jussi.kanner@fingo.fi>
040 7544 883
Show replies by date