Tiedote<https://www.fingo.fi/ajankohtaista/tiedotteet/suomi-ja-eu-vietava-nyt-johdonmukaisesti-kohti-kestavaa-kehitysta>
Fingo: Suomi ja EU vietävä nyt johdonmukaisesti kohti kestävää kehitystä
Samaan aikaan kun Suomessa käynnistetään hallitusneuvotteluita, kokoontuvat EU-johtajat
huippukokoukseen Romanian Sibiuun keskustelemaan unionin tulevaisuudesta. Järjestöjen
mukaan sekä EU:ssa että Suomessa on sitouduttava YK:n kestävän kehityksen
toimintaohjelmaan ja asetettava ihmisten hyvinvointi maapallon rajoissa poliittiseksi
päätavoitteeksi.
Euroopan komissio on jo
ehdottanut<http://europa.eu/rapid/press-release_IP-19-2309_en.htm>, että
kestävyydestä tulisi yksi EU:n seuraavista viiden vuoden painopisteistä. Komission
puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi Sibiun kokouksen alla, että EU:n tulee seuraavan
viiden vuoden aikana mm. vahvistaa EU:n sosiaalista ulottuvuutta ja globaalia roolia.
“Suomessa suurimmaksi puolueeksi noussut Sdp piti kestävän kehityksen teemoja hienosti
esillä vaalikampanjassaan ja on asettanut tavoitteeksi tehdä Suomesta sosiaalisesti,
ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä. Nyt on tuhannen
taalan paikka näyttää, että puheet eivät jää tyhjiksi lupauksiksi, vaan kestävä kehitys
viedään politiikan ytimeen. Hallitusohjelman tulisi perustua YK:n kestävän kehityksen
ohjelmaan, joka edellyttää ihmisoikeuksien, ilmasto-oikeudenmukaisuuden ja globaalin
vastuun asettamista hallitusohjelman tavoitteiksi”, sanoo suomalaisten kehitysjärjestöjen
kattojärjestö Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen.
"Johdonmukaisuuden nimissä Suomen tulisi edistää Agenda 2030:n toteutusta myös
EU:ssa", Lappalainen sanoo.
Suomessa kestävän kehityksen hallitusohjelma tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että Suomen
ilmastotavoitteita kiristetään 1,5 asteen tavoitteen mukaisiksi, laaditaan ihmisoikeuksia
koskeva yritysvastuulaki ja nostetaan kehitysyhteistyön rahoitus 0,7 prosentin
tavoitteeseen. Keskustaa lukuun ottamatta kaikki hallitusneuvotteluja käyvät puolueet ovat
vaalikampanjoissaan ilmoittaneet tukevansa oheisia, järjestöjen kampanjoissaan nostamia
tavoitteita - ja keskustakin kehitysyhteistyön 0,7-tavoitetta.
Suomi on halunnut profiloitua kestävän kehityksen edelläkävijäksi. Suomi on muun muassa
laatinut kansallisen toimeenpanosuunnitelman, käynnistänyt kestävän kehityksen
budjetoinnin ja alkuvuodesta julkaistiin
<https://www.demoshelsinki.fi/wp-content/uploads/2019/03/polku2030_raportti_final_190313-1.pdf>
Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointi. Suomen ympäristökeskuksen, Demos
Helsingin ja Helsingin yliopiston tekemän tuoreen Polku2030-selvityksen mukaan Suomella on
oikeaan suuntaan vieviä kansallisia tavoitteita, toimenpideohjelmia ja kestävästä
kehityksestä on tullut yhteiskunnassa laajasti hyväksytty tavoite, mutta politiikan
muutosvoimaisuudessa on paljon parannettavaa. Suomen suurimmat haasteet liittyvät
ilmastonmuutoksen hillintään, ympäristön tilaan ja kulutukseen sekä yhteiskunnan
eriarvoistumiseen. Selvitys tukee johtopäätöksillään kehitysjärjestöjen vaatimusta siitä,
että kestävän kehityksen tulisi olla politiikan keskiössä.
”Tämä voidaan saavuttaa muun muassa tekemällä seuraavista hallitusohjelmista kestävän
kehityksen hallitusohjelmia ja laatimalla kansallinen, vuoteen 2030 ulottuva tiekartta
vahvistamaan politiikan tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta kestävän kehityksen
näkökulmasta”, sanoo hankkeen johtaja Satu Lähteenoja Demos Helsingistä.
Tulevalla hallituskaudella Suomen tulisikin siirtyä kohti kokonaisvaltaista globaalin
vastuun politiikkaa, jossa velvoitetaan eri hallinnonalat seuraamaan toimintansa
vaikutuksia myös kehittyvissä maissa. Tällä hetkellä Suomi tukee globaalia kestävää
kehitystä pääasiassa kehitysyhteistyöllä. Lappalaisen mukaan tämä ei kuitenkaan riitä.
“Myös muulla Suomen politiikalla on vaikutusta siihen, miten kestävän kehityksen
tavoitteet saavutetaan globaalisti. Suomen taakkana on muille maille aiheutettu
ympäristöjalanjälki sekä poliittisten päätösten ihmisoikeusvaikutukset. Siksi tarvitaan
kokonaisvaltaista ja kestävää globaalin vastuun politiikkaa”, Lappalainen muistuttaa.
Lue: Fingon kestävän kehityksen hallitusohjelma julkaistiin kokonaisuudessaan huhtikuussa
2019.<https://www.fingo.fi/ajankohtaista/julkaisut/kestavan-kehityksen-hallitusohjelma%E2%80%AF%E2%80%AF>
Lisätietoja:
Jussi Kanner
Kestävän kehityksen asiantuntija
Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo
jussi.kanner@fingo.fi<mailto:jussi.kanner@fingo.fi>
p. 040 7544 883
Rilli Lappalainen
Vaikuttamistyön johtaja
Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo
rilli.lappalainen@fingo.fi<mailto:rilli.lappalainen@fingo.fi>
p. 050 561 3456
---
Ystävällisin terveisin
Mika Niskanen
Mika Niskanen
asiantuntija, viestintä | Fingo
+358 50 317 6715 | mika.niskanen@fingo.fi<mailto:mika.niskanen@fingo.fi>
Fingo – Vaikuttaa tulevaisuuteen tänään.
viestii | kouluttaa | kasvattaa | tukee | vaikuttaa
fingo.fi<http://www.fingo.fi/> |
Facebook<https://www.facebook.com/FingoFi/> |
Twitter<https://twitter.com/FingoFi> |
LinkedIn<https://www.linkedin.com/company/fingo-fi/about/>
Kepa ja Kehys ovat nyt Fingo. Teemme töitä, jotta maailma olisi reilumpi. Ihan kaikkialla.
Olemme 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö.