Re: [Ohjelmatukijarjestot] Ohjelmatukijärjestöjen seuraava kokous ma 15.4. klo 9

Hyvät järjestökollegat, olen käynyt muutamien tahojen kanssa keskustelua tavoitteistamme tulevan hallituksen kehitysyhteistyöbudjettiin numerojen ja vuosilukujen kanssa. Liitteenä laskentataulukko, jossa voi pyöritellä erilaisia oletuksia. Alla näkökohtia ja perusteluja siinä oleville pohjaluvuille, mm. 15.4. kokoukseen valmistautumiseksi. 1) ODA hallitusohjelmassa, ml. ilmastorahoitus Kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen liittyvät vaatimukset liikkuvat hieman eri keskusteluissa, vaikka loppupeleissä molemmat tulevat pääasiassa samaan budjettiin ja ODA-tilastointiin. Optimaalisen lopputuloksen aikaansaamiseksi ne kannattaisi minusta vetää yhteen ennen hallitusneuvottelija. Liitteenä excel, jossa ehdottelen mm. Fingon kantojen mukaisesti: - Päästökauppatulot osoitetaan kehitysmaiden ilmastorahoitukseen ja rahoitus 200 meuron tasolle vuonna 2020. Tänä vuonna päästökauppatulot ovat arviolta 200 meuroa (viime vuonna 250 meuroa), eli tämä yhdistelmä syntyisi jo ensi vuonna, jos vain jompikumpi tavoitteista toteutuu. Tänä vuonna ilmasto-ODA:an käytetään noin 50 meuroa. Ehdotus tarkoittaisi siis 150 meuron lisää ensi vuonna. Sen jälkeen pitäisi minusta lisätä jonkinlainen summa vuosittain, sillä 200 meuroa ei ole ihan riittävällä tasolla 100 mrdUSD/v oikeudenmukaisesta taakanjaosta. - ODA:n nosto 200 meuroa ensi vuonna on ollut esillä mm. avs Kalkun laskelmissa. Niissä ei kuitenkaan käy ilmi, onko ilmastorahoituksesta tuleva lisäys summassa sisällä. Ehdotan muuhun kuin ilmasto-ODA:an 150 meuron lisää ensimmäisenä vuonna. Tämän jälkeen tasasummilla eteenpäin niin, että 0,7 % saavutetaan kahden hallituskauden+yhden vuoden aikana vuonna 2028. - Yhteensä näistä tulisi 300 meuron lisä ODA:n ensi vuonna. Nousu olisi merkittävä, mutta minusta hyvin tavoiteltava. Tämä palauttaisi vain osittain Sipilän hallituksen 400 meuron leikkauksen. Nämä ovat kolmen vuoden siirtomäärärahoja, eli UM voi käyttää niitä vielä 2022. Ministeriö voi siis rauhassa valmistella niiden käyttöä vuoden 2020 aikana, jos salkussa ei ole ennestään hyviä kohteita. 2) Järjestörahoitus tulevasssa budjetissa Jos onnistuisimme saamaan edellä esitetyn (tai vaatimattomammankin) nousun läpi ja onnistumme myös nostamaan järjestöjen osuuden 15 %:iin tai niille main, kansalaisjärjestömääräraha yli kaksinkertaistuisi vuodelle 2020 (liitteen toinen lehti). Jotta UM voisi tehdä tällaisista tai pienemmästäkään järjestötuen noususta päätöksiä ja laittaa ensimmäisiä maksuja liikkelle 2020, valmistelut pitäisi aloittaa nyt ja hakukierros avata heti kesän jälkeen. Jos olisin uusi ministeri, unohtaisin nyt työnsä päättävän hallituksen idean avata haku kaikille mahdollisille järjestöille 2021. Sen sijaan avaisin haun nykysille ot-järjestöille uusin painotuksin ja kokolailla nykyisin ehdoin kesän jälkeen siten, että vuosille 2020-2021 tulisi lisärahoitusta nykyisen tuen päälle ja 2022- 2023 jatkorahoitusta nykyisen päätyttyä. Tällä tavalla UM saisi verraten pienellä vaivalla kohdennettua kasvaa määrärahaa alan parhaille toimijoille :) Tällaiseen päätökseen tarvittaisiin varsin mittava sitomisvaltuus vuoden 2020 budjettiin, eli senkin ajaminen pitäsi aloittaa saman tien. Tällainen aikataulu ot-järjestöjen tuen suhteen mahdollistaisi hyvin lomituksen pienempien järjestöjen hanketuen kanssa, joka voisi siis olla haettavissa kesällä/syksyllä 2020. Terv. Marko -- Siemenpuun uusi julkaisu https://muutosvaihtoehdot.fi/ Pauliina Savola kirjoitti 4.4.2019 klo 20.45: