[Kehityspolitiikka] Tiedote Fingon sivuilla: Valtiovarainministeriö ehdottaa korotusta järjestöjen kehitysyhteistyöhön – ilmastorahoitukselle esitetään ennätyksellistä summaa

Hyviä uutisia viikonloppuun – tiedoksenne Fingon sivuilla julkaistu tiedote. https://fingo.fi/valtiovarainministerio-ehdottaa-korotusta-jarjestojen-kehi… Valtiovarainministeriö ehdottaa korotusta järjestöjen kehitysyhteistyöhön – ilmastorahoitukselle esitetään ennätyksellistä summaa Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä esitetään 8 miljoonan euron korotusta järjestöjen tekemälle kehitysyhteistyölle ensi vuodelle. ”Esitys antaa tunnustusta järjestöjen tärkeälle ja laadukkaalle työlle”, kiittää Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Sonja Hyötylä. Valtiovarainministeriön tänään julkaistu budjettiesitys tuo iloisia uutisia suomalaisille kehitysjärjestöille: esityksen mukaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön suunnattaisiin ensi vuonna noin 88 miljoonaa euroa. Kyseessä olisi 10 prosentin nousu tämän vuoden 80 miljoonasta eurosta. ”Suomalaiset järjestöt tekevät tärkeää työtä yli 100 maassa ympäri maailman ja tukevat kaikista heikoimmassa asemassa olevia – valtiovarainministeriön ehdotus antaa tunnustusta järjestöjen tärkeälle ja laadukkaalle kehitysyhteistyölle. Järjestöt ovat olleet esimerkiksi etunenässä vastaamassa koronapandemiaan ruohonjuuritasolla kehittyvissä maissa”, kiittää suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Sonja Hyötylä. ”Viime vuosina järjestöjen rahoituksen osuus Suomen kehitysyhteistyövaroista on ollut laskusuuntainen, mutta tämä kymmenen prosentin nousu kääntäisi suunnan ylöspäin.” Kokonaisuudessaan valtiovarainministeriö esittää Suomen kehitysyhteistyömäärärahoiksi 1 274 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Tänä vuonna Suomi käyttää kehitysyhteistyöhön noin 1 245 euroa, joten lisäystä ehdotetaan maltillisesti noin 30 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoima varsinainen kehitysyhteistyön määrä olisi ehdotuksen mukaan noin 706 miljoonaa euroa. Ehdotus on pitkälti kevään kehysriihen päätösten mukainen. Ehdotuksessa esitetään 184 miljoonaa euron myöntämistä kehittyvien maiden ilmastotoimiin. Toteutuessaan se olisi Suomen suurin yksittäisenä vuonna myönnetyn ilmastorahoituksen määrä. Budjettiesityksestä ei kuitenkaan selkeästi ilmene, miten rahoitus jakautuu eri rahoitusinstrumenttien kesken, ja ketkä sitä toimeenpanevat. “Ilmastorahoituksen tulisi kansainvälisten sopimusten mukaan olla ‘uutta ja lisäistä’ suhteessa kehitysyhteistyövaroihin, jotta ilmastorahoitus ei syö varoja muulta kehitysyhteistyöltä – tämän kriteerin toteutuminen Suomessa on kyseenalaista. Uusi budjettiesitys ei myöskään erittele ilmastorahoitusta suhteessa kehitysyhteistyövaroihin”, sanoo Fingon ilmastoasiantuntija Emilia Runeberg. ”Budjettiesitys tunnistaa kuitenkin tärkeästi järjestöjen kehitysyhteistyön tukemisen ilmastotekona. Tuore IPCC-raportti osoittaa, että kiihtyvä ilmastonmuutos näkyy eri tavoin eri puolilla maailmaa<https://interactive-atlas.ipcc.ch/> – keskimääräinen pintalämpötilojen nousu on tähän mennessä ollut nopeinta Afrikassa. Järjestöjen tekemä kehitysyhteistyö on tärkeää, sillä se kohdistuu niille maailman alueille, jotka ovat ilmastonmuutokselle kaikkein alttiimpia. Järjestöt tukevat esimerkiksi kehittyvien maiden haavoittuvia yhteisöjä sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin”, Runeberg sanoo. Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talouden kasvunäkymät ovat valoisat ja koronakuilu umpeutuu nopeasti. VM:n mukaan yksi talouteen positiivisesti vaikuttavista tekijöistä on se, että Suomessa yhteiskuntaa voidaan avata rokotekattavuuden parantuessa. Kehittyvien maiden tilanne ei näytä yhtä hyvältä. ”Globaalisti eriarvoisuus rokotteiden saannissa on järkyttävä: samalla kun länsimaissa pohditaan kolmatta rokotuskierrosta, on matalan tulotason maissa vain 1,2 prosenttia ihmisistä saanut edes yhden rokotteen. Suomessa vastaava luku on jo lähes 70 prosenttia”, Hyötylä sanoo. Suomi on sitoutunut käyttämään kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Esityksen mukaan ensi vuonna Suomen kehitysyhteistyö olisi kuitenkin vain noin 0,49 prosenttia bruttokansantulosta, eli hiukan vähemmän kuin kuluvan vuoden 0,5 prosenttia. Suomi on yhä ainoa Pohjoismaa, joka ei yllä lukuun: esimerkiksi Ruotsi rahoittaa kehitysyhteistyötä noin prosentin bruttokansantulostaan.  Talousarvioesitys toistaa hallituksen tavoitteen saavuttaa 0,7 prosentin tavoite pidemmällä aikavälillä. Kevään kehysriihessä päätettiin kuitenkin 35 miljoonan euron leikkauksesta kehitysyhteistyöhön vuodesta 2023 lähtien<https://fingo.fi/jarjestot-kritisoivat-35-miljoonan-euron-leikkausta-kehitysyhteistyohon-hata-on-kasvamassa/>, mikä tulee ennusteiden mukaan laskemaan kehitysyhteistyörahoituksen tulevina vuosina 0,47 prosentin tasolle. *** Sonja Hyötylä Asiantuntija, kehityspolitiikka | Fingo +358 46 851 5975 | sonja.hyotyla@fingo.fi<mailto:sonja.hyotyla@fingo.fi> Fingo ­­­– Vaikuttaa tulevaisuuteen tänään. viestii | kouluttaa | kasvattaa | tukee | vaikuttaa fingo.fi<http://www.fingo.fi/> | Facebook<https://www.facebook.com/FingoFi/> | Twitter<https://twitter.com/FingoFi> | LinkedIn<https://www.linkedin.com/company/fingo-fi/about/>