Hyviä uutisia viikonloppuun – tiedoksenne Fingon sivuilla julkaistu tiedote.
https://fingo.fi/valtiovarainministerio-ehdottaa-korotusta-jarjestojen-kehi…
Valtiovarainministeriö ehdottaa korotusta järjestöjen kehitysyhteistyöhön –
ilmastorahoitukselle esitetään ennätyksellistä summaa
Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä esitetään 8 miljoonan euron korotusta
järjestöjen tekemälle kehitysyhteistyölle ensi vuodelle. ”Esitys antaa tunnustusta
järjestöjen tärkeälle ja laadukkaalle työlle”, kiittää Fingon kehityspolitiikan
asiantuntija Sonja Hyötylä.
Valtiovarainministeriön tänään julkaistu budjettiesitys tuo iloisia uutisia suomalaisille
kehitysjärjestöille: esityksen mukaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön
suunnattaisiin ensi vuonna noin 88 miljoonaa euroa. Kyseessä olisi 10 prosentin nousu
tämän vuoden 80 miljoonasta eurosta.
”Suomalaiset järjestöt tekevät tärkeää työtä yli 100 maassa ympäri maailman ja tukevat
kaikista heikoimmassa asemassa olevia – valtiovarainministeriön ehdotus antaa tunnustusta
järjestöjen tärkeälle ja laadukkaalle kehitysyhteistyölle. Järjestöt ovat olleet
esimerkiksi etunenässä vastaamassa koronapandemiaan ruohonjuuritasolla kehittyvissä
maissa”, kiittää suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kehityspolitiikan
asiantuntija Sonja Hyötylä.
”Viime vuosina järjestöjen rahoituksen osuus Suomen kehitysyhteistyövaroista on ollut
laskusuuntainen, mutta tämä kymmenen prosentin nousu kääntäisi suunnan ylöspäin.”
Kokonaisuudessaan valtiovarainministeriö esittää Suomen kehitysyhteistyömäärärahoiksi 1
274 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Tänä vuonna Suomi käyttää kehitysyhteistyöhön noin
1 245 euroa, joten lisäystä ehdotetaan maltillisesti noin 30 miljoonaa euroa.
Ulkoministeriön hallinnoima varsinainen kehitysyhteistyön määrä olisi ehdotuksen mukaan
noin 706 miljoonaa euroa. Ehdotus on pitkälti kevään kehysriihen päätösten mukainen.
Ehdotuksessa esitetään 184 miljoonaa euron myöntämistä kehittyvien maiden ilmastotoimiin.
Toteutuessaan se olisi Suomen suurin yksittäisenä vuonna myönnetyn ilmastorahoituksen
määrä. Budjettiesityksestä ei kuitenkaan selkeästi ilmene, miten rahoitus jakautuu eri
rahoitusinstrumenttien kesken, ja ketkä sitä toimeenpanevat.
“Ilmastorahoituksen tulisi kansainvälisten sopimusten mukaan olla ‘uutta ja lisäistä’
suhteessa kehitysyhteistyövaroihin, jotta ilmastorahoitus ei syö varoja muulta
kehitysyhteistyöltä – tämän kriteerin toteutuminen Suomessa on kyseenalaista. Uusi
budjettiesitys ei myöskään erittele ilmastorahoitusta suhteessa kehitysyhteistyövaroihin”,
sanoo Fingon ilmastoasiantuntija Emilia Runeberg.
”Budjettiesitys tunnistaa kuitenkin tärkeästi järjestöjen kehitysyhteistyön tukemisen
ilmastotekona. Tuore IPCC-raportti osoittaa, että kiihtyvä ilmastonmuutos näkyy eri tavoin
eri puolilla maailmaa<https://interactive-atlas.ipcc.ch/> – keskimääräinen
pintalämpötilojen nousu on tähän mennessä ollut nopeinta Afrikassa. Järjestöjen tekemä
kehitysyhteistyö on tärkeää, sillä se kohdistuu niille maailman alueille, jotka ovat
ilmastonmuutokselle kaikkein alttiimpia. Järjestöt tukevat esimerkiksi kehittyvien maiden
haavoittuvia yhteisöjä sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin”, Runeberg
sanoo.
Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talouden kasvunäkymät ovat valoisat ja koronakuilu
umpeutuu nopeasti. VM:n mukaan yksi talouteen positiivisesti vaikuttavista tekijöistä on
se, että Suomessa yhteiskuntaa voidaan avata rokotekattavuuden parantuessa. Kehittyvien
maiden tilanne ei näytä yhtä hyvältä.
”Globaalisti eriarvoisuus rokotteiden saannissa on järkyttävä: samalla kun länsimaissa
pohditaan kolmatta rokotuskierrosta, on matalan tulotason maissa vain 1,2 prosenttia
ihmisistä saanut edes yhden rokotteen. Suomessa vastaava luku on jo lähes 70 prosenttia”,
Hyötylä sanoo.
Suomi on sitoutunut käyttämään kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.
Esityksen mukaan ensi vuonna Suomen kehitysyhteistyö olisi kuitenkin vain noin 0,49
prosenttia bruttokansantulosta, eli hiukan vähemmän kuin kuluvan vuoden 0,5 prosenttia.
Suomi on yhä ainoa Pohjoismaa, joka ei yllä lukuun: esimerkiksi Ruotsi rahoittaa
kehitysyhteistyötä noin prosentin bruttokansantulostaan.
Talousarvioesitys toistaa hallituksen tavoitteen saavuttaa 0,7 prosentin tavoite
pidemmällä aikavälillä. Kevään kehysriihessä päätettiin kuitenkin 35 miljoonan euron
leikkauksesta kehitysyhteistyöhön vuodesta 2023
lähtien<https://fingo.fi/jarjestot-kritisoivat-35-miljoonan-euron-leikkausta-kehitysyhteistyohon-hata-on-kasvamassa/>,
mikä tulee ennusteiden mukaan laskemaan kehitysyhteistyörahoituksen tulevina vuosina 0,47
prosentin tasolle.
***
Sonja Hyötylä
Asiantuntija, kehityspolitiikka | Fingo
+358 46 851 5975 | sonja.hyotyla@fingo.fi<mailto:sonja.hyotyla@fingo.fi>
Fingo – Vaikuttaa tulevaisuuteen tänään.
viestii | kouluttaa | kasvattaa | tukee | vaikuttaa
fingo.fi<http://www.fingo.fi/> |
Facebook<https://www.facebook.com/FingoFi/> |
Twitter<https://twitter.com/FingoFi> |
LinkedIn<https://www.linkedin.com/company/fingo-fi/about/>