Hei,

Ohessa muistio viime viikon kokouksesta (alla ja liitteenä). Korjaukset mielellään suoraan minulle outi.hannula@fingo.fimailto:outi.hannula@fingo.fi.

Ystävällisin terveisin

Outi

Outi Hannula Johtaja, oppiminen ja innovaatiot | Fingo

+358 50 317 6720 | outi.hannula@fingo.fimailto:outi.hannula@fingo.fi linkedin.com/in/outi-hannula-93595http://linkedin.com/in/outi-hannula-93595

Fingo -vaikuttaa tulevaisuuteen tänään. viestii | kouluttaa | kasvattaa | tukee | vaikuttaa fingo.fihttp://www.fingo.fi/ | Facebookhttps://www.facebook.com/FingoFi/ | Twitterhttps://twitter.com/FingoFi | LinkedInhttps://www.linkedin.com/company/fingo-fi/about/

Ohjelmatukijärjestöjen kokous 2.10.2019 paikka: Suomen Wold Visionin toimisto, Lapinlahdenkatu 3a Osallistujat: Anette Gothoni (Suomen World Vision, pj), Kim Remitz (KIOS, pj), Juha-Erkki Mäntyniemi (Fingo), Raija Hurskainen (Suomen Lähetysseura), Lauri Peltonen (Taksvärkki), Anne Haverinen (Fida), Piritta Rikkonen (Kirkon Ulkomaanapu), Mikko Patokallio (CMI), Juha Vauhkonen (SASK), Miia Nuikka (Solidaarisuus), Anne Tarvainen (WWF Suomi), Hanna Matinpuro (Siemenpuu), Tupuna Mäntysaari (Pelastakaa Lapset), Eeva Ervamaa (Plan International), Krista Brandt (SPR), Janika Valtari (Suomen World Vision), Marjo Heinonen (Abilis-säätiö), Outi Hannula (Fingo, sihteeri)

1. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10.06.

Käytiin läpi edelliskokouksen pöytäkirja ja sieltä nousevat asiat. Pääosin ne ovat tulleet tehtyä sovitusti. Afrikka-strategiaan liittyen Fingo kutsui kaikki kiinnostuneet mukaan vaikuttamistyön kuukausitapaamiseen 7.11. (huom päivä muuttunut; nyt 13.11.) tämän aiheen tiimoilta. Ohjelmatuen uudistamisen osalta Fingo ei vielä ole kerännyt kehittämisideoita kyselyllä, ja puheenjohtajat selvittävät vielä Riina-Riikalta (KEO-30) instrumenttiuudistuksen aikataulua ja suunnitelmia.

Miikka Niskanen päivitti KPT-asioita: Miikka edustaa ot-järjestöjä KPT:ssa 2018 alusta alkaen, nykyisen toimikunnan kausi 2019 loppuun. Täysistunto pidettiin 18.9, jossa KPT osaltaan hyväksyi valtioneuvoston asetustekstin toimikunnasta yksimielisesti. Asetusteksti on halittu pitää tiiviinä ja lyhyenä, mutta siihen liittyy myös muita asiakirjoja, jotka liittyvät asetuksen tarpeellisuuteen ja tulevat asetuksen liitteeksi, mm. mitä kehityspolitiikalla tarkoitetaan. Kestävä kehitys mainitaan asetustekstissä, samoin maininta Suomen globaalista vastuusta ja vaikuttamisesta. Asettamispäätös, jossa on KPT:n olemus ja tehtävät, tehdään jokaiselle toimikaudelle erikseen. Tulevassa toimikunnassa (alkaen 1.1.2020) tulee olemaan 16-17 jäsentä, ja pysyvien jäsenten lisäksi on vierailijoita tematiikasta riippuen. Jäsenistön valintatapa ei ole vielä tiedossa. Todettiin että olisi hyvä, jos olisi myös varajäsenet. Puheenjohtaja on ollut tähän asti hallituspuolueiden riveistä ja vpj oppositiosta, ja näin halutaan jatkaa. Seuraava työvaliokunta 10.10 mutta agendaa ei ole vielä saatu. Seuraava KPT 28.11. Miikka lähettää agendan järjestöille. Pohdittiin pitäisikö vielä laittaa ot-järjestöjen nimissä viesti, jossa toivottaisiin omaa yhteistä edustajaa, mutta todettiin, että tämän sisältöinen viesti on jo mennyt ministerille ja ministeriöön useita kertoja ja toive on siellä hyvin tiedossa. Kiitettiin lämpimästi Miikaa hänen työstään KPT:ssä ja yhteydenpidosta ohjelmatukijärjestöihin.

1. KEO-30 lisärahoitushaku Kommentointiaikaa 7.10 asti. Osa järjestöistä oli laittanut jo kommentteja, mutta päätettiin laittaa yhdessä kootusti keskustelussa esiin tulevia asioita. Anu on ilmoittanut, että mitä tahansa kysymyksiä esitetään, niihin vastataan julkisesti 9.10. Järjestöjen kysymykset: Olemme koonneet ohjelmatukijärjestöjen kesken joitakin kysymyksiä, jotka ovat askarruttaneet järjestöjä. Hienoa, jos saamme näihin yksiselitteiset vastaukset, sillä se helpottaa hakemusten viimeistelyä.

1. Mihin viitataan ulkoministeriön kehitysyhteistyön läpileikkaavilla tavoitteilla kohdassa Painotukset ja kriteerit 4? Tavoitteet olisi hyvä kirjoittaa auki. 2. Miten toimitaan tilanteessa, jossa alkuperäisessä ohjelmatukisopimuksessa omarahoitus on selvästi yli 15 prosentin vähimmäismäärän, tuleeko silloin osoittaa uutta rahoitusta ohjelman laajennukselle (Painotukset ja kriteerit 5)? Riittääkö jos ohjelman kokonaisbudjetin (alkuperäinen + laajennettu) omarahoitusosuus pysyy yli 15 prosentissa? 3. Ohjelman laajennuksen tulee kohdentua kehitysmaissa toteutettavan toiminnan osalta Afrikkaan, mutta voiko ohjelman laajennus pitää sisällään myös Suomessa tapahtuvia kuluja? Jos voi, missä määrin? 4. Lisäkriteereissä mainitaan neljä SDG-tavoitteista ja hallitusohjelmasta nousevaa painotusta. Arvioidaanko näiden lisäkriteerien täyttymistä kutakin erikseen, esim. asteikolla 0-5, vai kokonaisuutena? 5. Tuleeko budjetin laajennuksen olla saman suuruinen molempina vuosina? 6. Missä vaiheessa varat ovat käytettävissä, jos päätökset tulevat vuoden vaihteen jälkeen? Voidaanko olemassa olevan sopimuksen pohjalta tehdä maksatuspyyntö heti alkuvuodesta, vaikka laajennusta koskevat päätökset ja vuosikeskustelut (vuosisuunnitelman hyväksyntä) viivästyisivät? 7. Raportoidaanko ohjelma ja sen laajennus yhdessä vai erikseen (tulostieto, talousraportointi)? Miten tämä tulee huomioida tuloskehikossa. 8. Onko estettä sille, että järjestö käyttää haussa sellaisia suunnitelmia, jotka eivät saaneet ohjelmahaussa 2018-2021 rahoitusta? 9. Koska kyse on liitteestä eikä varsinaisesta hakulomakkeesta, osa järjestöistä on tekemässä tekstin englanniksi yhdessä kumppaniensa kanssa. Onko tämä ok? Lopuksi haluaisimme esittää toiveen, että tulevissa rahoitushauissa ei tehtäisi tiukkaa maantieteellistä kriteeriä, vaan paremminkin suosittaisiin avun kohdentumista laajemmin LDC-maihin. Rahoituksen keskittyminen globaalisti viime vuosina yhä enemmän Afrikkaan on ajanut monia kansainvälistä tukea saavia järjestöjä ahtaalle muualla maailmassa, esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöjä maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tila toimia on vähäinen.

1. Järjestöjen yhteinen vaikuttaminen Fingo toivotti ot-järjestöt tervetulleeksi 7.10. vaikuttamistyön kuukausikokoukseen kuulemaan viimeisimmät päivitykset (teemana Agenda 2030). Marraskuussa keskustellaan yhteisestä Afrikka-linjauksesta. Jotkut järjestöt ovat saaneet ministeriöstä kutsuja pyöreän pöydän keskusteluihin esimerkiksi yksityisistä sijoituksista ja kepo-painopisteistä. Näihin on ilmeisesti kutsuttu kuhunkin vain muutamia. Sinällään tällaisia pienimuotoisia keskusteluja, joissa on monia toimijoita mukana, pidettiin hyvänä, mutta olisi hyvä olla järjestökutsujen kriteereistä. Jo aiemmin ollut ongelmia, etteivät ministeriön kutsut tavoita oikeita ihmisiä ajoissa. Voi olla, että osa kutsuista lähetetään järjestöjen yleisosoitteisiin. Kutsuja voisi laittaa ot-listalle, jotta tulevat perille. Esim. läpileikkaavien teemojen koulutuskutsu tuli varsin myöhään. Päätettiin, että lobataan ministeriötä, että saataisiin tietää, ketä on kutsuttu. Sovittiin, että katsotaan yhdessä mitä pointteja tuodaan esille ja jaetaan kunkin pyöreän pöydän tuloksista jälkikäteen kaikille tietoa.

1. Muut asiat

Fingo päivitti kuulumisia aloitteesta, jossa etsitään keinoa tuoda esiin sektorimme työtä ja vaikuttavuutta suhteessa Agenda 2030:en ja sen sisältämiin kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Keväällä käytiin keskustelua Accenturen kanssa ajatuksena, että alkaisimme itse kehittää alustaa, joka toisi sektorin vaikutukset julkisesti nähtäville mutta täyttäisi myös UM:n raportointitoiveet. Tehdyssä järjestökartoituksessa tuli positiivinen viestiä (tarvetta on, hyvä että mietitään tällaista) mutta myös huolet (lisätyö, UM mukana, mikä on Fingon rooli, yhteismitallisuus). Laitetaan selvityksen yhteenveto yhteiseen jakoon.

* Lähtökohta ollut, että UM olisi joka tapauksessa mukana. Vielä lomien jälkeenkin käyty keskustelua tästä, paikalla Fingon kanssa Santala + eri yksiköiden relevantteja virkamiehiä, mutta vaikka sillä saralla suhtauduttiin positiivisesti, kehottivat menevään eteenpäin, toistaiseksi itsenäisesti. Ministeriö tekee kepo-indikaattorit valmiiksi lokakuun loppupuolella, ja muutenkin tavoitteena on edelleen, että UM:n ja muut kehittämisvirrat saadaan kommunikoimaan yhteen.

Nyt tullut esiin Impact Platform -hanke josta voisi olla meille hyötyä. Kolme yksityistä toimijaa (Platform of Trust, WEOPTIT (Visma) ja AskKauko), jotka saaneet kehittämiselle rahoituksen. Aikataulu sellainen, että keväällä ensimmäiset pilotit. Järjestöjä on pyydetty mukaan ohjausryhmään (UNTIL, VNK, UM?, Beam?. Kauppakamari?, Fingo, tutkimustahot, Keke-asiantuntijapaneeli, + yrityksiä). Accenture hoiti selvityksen, mutta sen jälkeen heidän kanssaan ei ole sovittu jatkoa. Nyt voisimme lähteä tähän hankkeeseen ja ohjata sitä meille sopivaan suuntaan. Tämä voisi olla mahdollisuus, ettei itse tarvitse lähteä luomaan kokonaan uutta systeemiä vaan mennä mukaan jo kehitteillä olevaan hankkeeseen.

Nyt on kyse kehittämisvaiheesta. On aikaista sanoa, mitä tämä kustantaisi järjestöille, vai löytyisikö palvelulle lopulta joku muu rahoittaja. Ajatuksena että käytetään sitä dataa, joka on jo olemassa. Yhteismitallisuuden kehittäminen (jos sellaista tarvitaan) tulee myöhemmässä vaiheessa.

Järjestöt totesivat keskustelussa, että on hyvä, että ollaan mukana, jotta ei tehdä päällekkäistä kehittämistä. Järjestöjen keräämä data on hyvin ruohonjuuritasoista ja siitä on pitkä matka SDG:ihin, joita seurataan korkealla tasolla. Pidettävä hyvä huoli, että ministeriön kepo-indikaattoriprosessin kanssa käydään tiivistä keskustelua. Kysymyksiä nousi myös mukana olevien yritysten taustoista ja yritysten motiiveista hankkeessa.

Fingo kertoi aikovansa nyt seurata tätä Impact Platform-prosessia ja katsoa, mitä siitä tulee, emme aloita mitään uutta kehittämistä.

Fingon esitys toimitetaan tämän muistion liitteenä.

Kumppanuusfoorumista ja aamukahvitilaisuuksista (ml. uudet tilintarkastusohjeet) sovittiin, että puheenjohtaja laittaa viestin KEO-30:lle, mitä ministeriöllä on suunnitelmissa.