Hei kollegat,
ohessa vielä kokouspöytäkirja viime kokouksesta. Suurkiitokset Outille Fingolta sen
laatimisesta.
Muutama huomio pöytäkirjaan liittyen: meille selvisi Timon kanssa maanantaina 24.5 (eli
kokouksemme jälkeen), että ministeri ei ehdi osallistua kumppanuusfoorumiin muutoin kuin
videon avulla. Päätimme pohdinnan jälkeen, että erityistä ministerille suunnattua puhetta
ei pidetä, koska hän ei ole kuuntelemassa. Timo kuitenkin piti hienon alustuspuheenvuoron,
jonka sisältö oli siis suunniteltu johdattelemaan laajemmin päivän teemaan.
Olemme keskustelleet KEO-30 kanssa lyhyesti palautteenannosta liittyen
ohjelmatukiprosessiin. Palautteen antamiseen suhtaudutaan erittäin myönteisesti, mutta ei
kesken prosessin: toisin sanoen voi olla järkevää miettiä strategisesti, milloin
palautekirjeen antaa. Lisäksi KEO-30 ilmaisi halukkuutensa kerätä palautetta kaikilta
hakuun osallistuneilta, ei vain nykyisiltä ohjelmatukijärjestöiltä. Koska hakuun liittyvät
haasteet ovat nyt tuoreessa muistissa ja tuppaavat unohtumaan myöhemmin, on kuitenkin hyvä
kirjata nyt tarkasti ylös - kuten alla on tehty - ne haasteet, mitä olemme kaikki
kohdanneet ja jaamme. Voimme keskustella vielä kesäkuun kokouksessa tarkemmin
palautteenannon ajankohdasta.
Kuten eilen kuulimme, myös ministeriltä on nyt tullut selvä viesti, että järjestöjen
rahoitusta ei leikata vaan sopeuttaminen kohdistuu muihin toimiin. Ja eilen
alivaltiosihteeri esitteli viime viikolla julkaistun ylivaalikautisen selonteon, jonka
osalta järjestetään konsultaatio(ita) toimeenpanosta.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Roosa ja Timo
Ohjelmatukijärjestöjen kokous 19.5.2021 zoom-verkkoalustalla
Pöytäkirja
Läsnä:
1. Roosa Rantala, SLS (pj)
2. Timo Lappalainen, Fingo (pj)
3. Outi Hannula, Fingo (siht)
4. Tupuna Mäntysaari, Pela
5. Anne Haaranen, Pela
6. Eeva Ervamaa, Plan
7. Essi Lindstedt-White, Plan
8. Hanna Matinpuro, Sipu
9. Janne Ronkainen, SASK
10. Juha Vauhkonen, SASK
11. Juha-Erkki Mäntyniemi, Fingo
12. Jussi Laurikainen, World Vision
13. Kati Bjennes, CMI
14. Lauri Peltonen, Taksvärkki
15. Leena Kumpulainen, Pakolaisapu
16. Maikki Kuittinen, Fida
17. Marjo Heinonen Abilis
18. Marjo Martin, Fingo
19. Outi Perähuhta Pakolaisapu
20. Piritta Rikkonen, KUA
21. Robert Salin, Solidaarisuus
22. Teemu Sokka, Reilu kauppa
23. Tero Norjanen, SLS
24. Anne Tarvainen, WWF
25. Kim Remitz, KIOS
1. Ot-haku - tunnelmat haun jälkeen
Käytiin keskustelu, josta esille nousseista asioista puheenjohtajat laativat keo-30:lle
palautteen (kierrätetään erikseen sähköpostilistalla):
Myöhästyminen ohjeistuksen kanssa oli valitettava. Aikataulutus oli hyvin tiukka, vaikkei
suuria yllätyksiä tullutkaan. Myöhäinen ajankohta aiheutti stressiä, kun varmuutta
vaatimuksista ei ollut. Kun muutokset eivät olleet merkittävän suuria, ohjeet olisi voinut
antaa jo aiemmin. Kiire tuli, kumppanuuksien konsultaatio jouduttiin viemään nopeasti
läpi. Korona-aika oli tässäkin haasteena.
Maaliskuussa tulleiden uusien ohjeiden vuoksi jouduttiin erittelemään jo kerätyt
hyödynsaajamäärät ja vammaishankeprosentit kumppaneilta, mikä aiheutti kovaa kiirettä
viime metreille.
Kysymyksiin saadut vastaukset olivat kovin sekavassa dokumentissa. mistä vastauksen
löytäminen oli hankalaa. Näin tärkeässä ja isossa haussa ei pitäisi olla haastetta
ymmärtää ohjeistusta.
Ohjeistus oli tulkinnanvaraista, pitäisikö seurata ohjelmahakua vaiko annettua vastausta
kysymyksiin. Esimerkiksi, mistä unallocated-prosenttiosuus tulisi laskea.
Tekniikan kanssa oli muutamilla edelleen ongelmia ja homma pitäisi saada pelittämään
varmasti.
Positiivista oli aiempaan kierrokseen verrattuna, että arviointikriteeristö oli selkeämmin
sanottu. Myös joitakin kysymyksiä oli karsittu verrattuna lomakkeeseen. Kuitenkin
verrattuna lisärahoitushakemushakuun, joka oli selkeä, tämä oli paljon sotkuisempi haku ja
ohjeistus.
Koska oli epäselvää, tuleeko arvioitsija kussakin kohdassa lukemaan molempien kierrosten
dokumentit + koko narratiivitekstin, monet laittoivat varmuuden vuoksi samoja asioita
useaan otteeseen ja hakemukset paisuivat ja ohjelmadokumentissa on paljon toistoa
(suhteessa nyt tai aiemmin lähetettyihin liitteisiin). Huomautettiin, ettei ikinä
aikaisemmin ole mihinkään hakuun tarvinnut toimittaa yhtä paljon dokumentteja. Ei ollut
ihan selvää, miten huomioidaan ensimmäisessä haussa jätettyjä asiakirjoja.
Jos järjestöille olisi kerrottu, mikä on hakemuksen käsittelyprosessi, se olisi voinut
auttaa hahmottamaan, miten paljon asioita kannattaa laittaa liitteisiin vs. narratiiviin
(ts. lukeeko sama ihminen vai eri ihminen). Prosessikuvaus UM:stä miten haku etenee (esim.
osa X menee irrotettuna kommenteille asiantuntijoille, lähetystöön) olisi auttanut.
Erillisten liitteiden määrä aiheutti lisätyötä, kun ohjelmadokumentista piti irrottaa
erilliseksi liitteeksi asioita (kontekstista irrottaminen; usein näissä tekstiosuuksissa
viittauksia muualle dokumenttiin)
Tulevasta:
* KEO-30 voisi hyvittää myöhästymisen sillä, että päätökset tulisivat hyvissä ajoin!
* Milloin voimme odottaa lisätietopyyntöjä? (vaikutus vuosisuunnitteluun?)
Yleisenä huomiona: hakemusten vaatimustaso on mennyt koko ajan ylöspäin, ja järjestöt
käyttävät valtavasti resursseja hakemiseen ja raportointiin. Niitä ymmärtävät kuitenkin
vain me itse, ja niistä ei ole hyötyä esimerkiksi kansalaisten mielipiteelle
kehitysyhteistyöstä. Onko mielekästä tehdä vain virkahenkilöitä varten näin paljon
resursseja vieviä dokumentteja? Aikaa jää yhä vähemmän varsinaisen työn tekemiseksi.
1. Omavastuuosuuden kohtuullistaminen - päivitys
Todettiin, että ministeriöön on lähtenyt kirje 10.5, joka on jo aiemmin toimitettu
ot-listan kautta.
1. Kehitysrahoitusleikkaukset
Sonja Hyötylä/Fingo kertoi tarkempia uutisia kehitysyhteistyöleikkauksista. Kehysriihen
myötä ulkoministeriön hallinnonalaan kohdistettiin 35 miljoonan leikkaus vuodesta 2023
eteenpäin. Viime viikolla julkisen talouden suunnitelman myötä tuli julki tieto, että koko
35 miljoonaa kohdistetaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.
Ulkoministeriön sivuilla on päivitetyt tiedot kehyksen mukaisesta
kehitysyhteistyörahoituksen muutoksesta seuraavien viiden vuoden aikana. 35 miljoonan
euron leikkaus tehtiin viime vuoden kehyksen tasoon, eli osa leikkauksesta kohdistuu
tuolloin suunniteltuihin määrärahojen lisäämisiin.
Selvä iso muutos tältä vuodelta ensi vuodelle on myös tämän vuoden kertaluontoisten
investointien poistuminen, mikä näkyy rahoituksen laskuna ensi vuoteen. Lisäksi osa EU:n
kehitysyhteistyömaksatuksista siirtyy UM:stä valtiovarainministeriöön, ja näkyy näin ollen
siirtona varsinaisesta kehitysyhteistyöstä muuhun ODAan.
Vasta syksyllä UM käy läpi, mihin leikkaus kohdistuu vuonna 2023 varsinaisen
kehitysyhteistyön sisällä.
Kehityspoliittinen selonteko (ylivaalikautiset periaatteet) jumittaa edelleen
ministeriössä. Selontekoa joudutaan muokkaamaan leikkauksen myötä, koska aiemmin
selonteossa oli rahoitukseen liittyviä tavoitteita vuodelle 2023.
Keskustelussa todettiin, että Fingo on tehnyt järjestöjen kanssa viestintäkampanjointia,
mutta ei isompaa kampanjointia, koska leikkaus olisi voinut olla hyvin paljon
suurempikin.
Järjestöjen rahoitusta pidetään esillä budjettiriihinvaikuttamisessa vuoden 2022 budjetin
valmistelussa, ja keskustelussa UM:n sekä ministerien kanssa. Pyritään säästämään
järjestöjen rahoitus leikkurilta. Järjestöjen on syytä pitää yllä hyvää edunvalvontaansa:
yritetään pitää kiinni, että leikkaus ei allokoituisi järjestöille. Hallitus tulee
kipuilemaan säästökohteista sekä syksyllä että ensi keväänä, joten edelleen täytyy pitää
painetta yllä, jotta ei lähetä leikkaamaan kaavaillusta kasvusta tämän enempää. Kaikkien
on syytä pitää esillä tätä. Tällä hetkellä järjestöille budjetoitu osuus on vain hieman
yli 10 % koko rahoituksesta. Skinnarin kabinetti näyttää suhtautuvan positiivisesti 15 %
tavoitteeseen. Tätä on syytä pitää edelleen esillä sekä sitä miten viime vuosina
järjestöjen osuus on koko ajan pienentynyt.
1. Kumppanuusfoorumi - mm. fasilitaattorien kartoitus ja osallistumispolitiikka
Kumppanuusfoorumi kansalaisyhteiskunnan tilasta ja kansalaistoiminnan tulevaisuudesta
kehittyvissä maissa järjestetään torstaina 3.6.2021 klo 10 - 12:30. Kehitysyhteistyö- ja
ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari avaa tilaisuuden. Tämän jälkeen
kansalaisyhteiskunnan tilan analysointiin pureutuu kansainvälinen paneeli, jota fasilitoi
Suomen Lähetysseuran viestintäjohtaja Laura Häkli. Ministeri ei osallistu paneeliin, mutta
pitää perinteisen tervehdyksen. Paneelissa ministerin tilalla on Laura Torvinen, sekä
Civicuksen Lysa John ja HY Eija Ranta. Kieli englanti.
Päätettiin pitää lyhyt puheenvuori ministerin puheen jälkeen. Osio englanniksi ministerin
puhetta lukuun ottamatta. Toisessa osiossa osallistujat jakautuvat pienempiin
maakohtaisiin keskusteluryhmiin. Kunkin maaryhmän keskustelua fasilitoi
ohjelmatukijärjestöjen edustaja ja alustuspuheenvuoron pitää ulkoministeriön edustaja.
Avoimen keskustelun tavoitteena on vaihtaa näkemyksiä kunkin maan kansalaisyhteiskunnan
tilasta, analysoida haasteita ja mahdollisuuksia ja pohtia avauksia keskinäisen yhteistyön
ja tiedonvaihdon edistämiseksi. Kieli suomi. Toivetta, että tästä tulisi hyvä
toimintatapa ministeriön suuntaan, ja jatkossa voidaan ottaa mukaan kumppaneita.
Fasilitaattoreiksi ehdotettiin: Mosambik (SASK? Plan? Kirsi Chavda Sipu?), Tansania
(Daniel Korpela, Fida), Myanmar (Jukka Pasanen, Fida, Timo Kuronen Sipu), Kenia (Paula
Konttinen, Fida), Nepal (Katja Selkimäki-Gray, PeLa). Fasilitaattoreille tulee valmiit
kysymykset, ja loppukeskustelussa tulee esitellä muutama keskeinen pointti.
Päätettiin, että myös hanketukea saavat järjestöt voivat saada kutsun. Kustakin
ohjelmatukijärjestöstä saa osallistua useita henkilöä. Ilmoittautumisten yhteydessä
katsotaan, mihin maaryhmään kukin haluaa osallistua ja jaetaan ryhmiin tasaisesti.
1. Kevään viimeinen kokous kesäkuussa
Kevään viimeinen kokous päätettiin järjestää kesäkuussa, aiheena mm. ot-järjestöjen
verkoston käytänteet ja toivomukset toiminnan kehittämiseksi: halutaanko kysely, mikä on
toiminut ja mikä ei? Mitä toivotaan lisää? ToR? Fingon rooli yhtenä ot-järjestönä?
Keskustelu voisi toimia evästeenä seuraaville puheenjohtajille ja uuteen tilanteeseen, kun
tulee uusia järjestöjä mukaan. Todettiin, että ot-järjestöverkosto on tärkeä elin ja sen
huomaa myös osallistumisaktiivisuudesta kokouksiin: vaikka kevät on ollut kiireinen,
kaikkiin kokouksiin on tullut hyvin osallistujia.
Yksi puheenvuoro käytettiin ajatuksesta, että voisi olla pidempi aikainen puheenjohtajuus,
joka olisi rotaatiolla. Tällaisia on kansainvälisissä verkostoissa. Tämä toisi tiettyä
kestävyyttä ja jatkuvuutta, mutta kuitenkin jokaisella olisi mahdollisuus osallistua.
Puheenjohtajat tekevät doodle-kyselyn sopivan ajankohdan löytämiseksi.
1. META
Ei muita asioita.