Hei kollegat,
ohessa vielä kokouspöytäkirja viime kokouksesta. Suurkiitokset Outille Fingolta sen laatimisesta.
Muutama huomio pöytäkirjaan liittyen: meille selvisi Timon kanssa maanantaina 24.5 (eli kokouksemme jälkeen), että ministeri ei ehdi osallistua kumppanuusfoorumiin muutoin kuin videon avulla. Päätimme pohdinnan jälkeen, että erityistä ministerille
suunnattua puhetta ei pidetä, koska hän ei ole kuuntelemassa. Timo kuitenkin piti hienon alustuspuheenvuoron, jonka sisältö oli siis suunniteltu johdattelemaan laajemmin päivän teemaan.
Olemme keskustelleet KEO-30 kanssa lyhyesti palautteenannosta liittyen ohjelmatukiprosessiin. Palautteen antamiseen suhtaudutaan erittäin myönteisesti, mutta ei kesken prosessin: toisin sanoen voi olla järkevää miettiä strategisesti, milloin
palautekirjeen antaa. Lisäksi KEO-30 ilmaisi halukkuutensa kerätä palautetta kaikilta hakuun osallistuneilta, ei vain nykyisiltä ohjelmatukijärjestöiltä. Koska hakuun liittyvät haasteet ovat nyt tuoreessa muistissa ja tuppaavat unohtumaan myöhemmin, on kuitenkin
hyvä kirjata nyt tarkasti ylös – kuten alla on tehty – ne haasteet, mitä olemme kaikki kohdanneet ja jaamme. Voimme keskustella vielä kesäkuun kokouksessa tarkemmin palautteenannon ajankohdasta.
Kuten eilen kuulimme, myös ministeriltä on nyt tullut selvä viesti, että järjestöjen rahoitusta ei leikata vaan sopeuttaminen kohdistuu muihin toimiin. Ja eilen alivaltiosihteeri esitteli viime viikolla julkaistun ylivaalikautisen selonteon,
jonka osalta järjestetään konsultaatio(ita) toimeenpanosta.
Hyvää viikonloppua toivottaen,
Roosa ja Timo
Ohjelmatukijärjestöjen kokous 19.5.2021 zoom-verkkoalustalla
Pöytäkirja
Läsnä:
Käytiin keskustelu, josta esille nousseista asioista puheenjohtajat laativat keo-30:lle palautteen (kierrätetään erikseen sähköpostilistalla):
Myöhästyminen ohjeistuksen kanssa oli valitettava. Aikataulutus oli hyvin tiukka, vaikkei suuria yllätyksiä tullutkaan. Myöhäinen ajankohta aiheutti stressiä, kun varmuutta vaatimuksista ei ollut. Kun muutokset
eivät olleet merkittävän suuria, ohjeet olisi voinut antaa jo aiemmin. Kiire tuli, kumppanuuksien konsultaatio jouduttiin viemään nopeasti läpi. Korona-aika oli tässäkin haasteena.
Maaliskuussa tulleiden uusien ohjeiden vuoksi jouduttiin erittelemään jo kerätyt hyödynsaajamäärät ja vammaishankeprosentit kumppaneilta, mikä aiheutti kovaa kiirettä viime metreille.
Kysymyksiin saadut vastaukset olivat kovin sekavassa dokumentissa. mistä vastauksen löytäminen oli hankalaa. Näin tärkeässä ja isossa haussa ei pitäisi olla haastetta ymmärtää ohjeistusta.
Ohjeistus oli tulkinnanvaraista, pitäisikö seurata ohjelmahakua vaiko annettua vastausta kysymyksiin. Esimerkiksi, mistä unallocated-prosenttiosuus tulisi laskea.
Tekniikan kanssa oli muutamilla edelleen ongelmia ja homma pitäisi saada pelittämään varmasti.
Positiivista oli aiempaan kierrokseen verrattuna, että arviointikriteeristö oli selkeämmin sanottu. Myös joitakin kysymyksiä oli karsittu verrattuna lomakkeeseen. Kuitenkin verrattuna lisärahoitushakemushakuun, joka oli selkeä, tämä oli paljon sotkuisempi haku
ja ohjeistus.
Koska oli epäselvää, tuleeko arvioitsija kussakin kohdassa lukemaan molempien kierrosten dokumentit + koko narratiivitekstin, monet laittoivat varmuuden vuoksi samoja asioita useaan otteeseen ja hakemukset paisuivat ja ohjelmadokumentissa on paljon toistoa
(suhteessa nyt tai aiemmin lähetettyihin liitteisiin). Huomautettiin, ettei ikinä aikaisemmin ole mihinkään hakuun tarvinnut toimittaa yhtä paljon dokumentteja. Ei ollut ihan selvää, miten huomioidaan ensimmäisessä haussa jätettyjä asiakirjoja.
Jos järjestöille olisi kerrottu, mikä on hakemuksen käsittelyprosessi, se olisi voinut auttaa hahmottamaan, miten paljon asioita kannattaa laittaa liitteisiin vs. narratiiviin (ts. lukeeko sama ihminen vai eri ihminen). Prosessikuvaus UM:stä miten haku etenee
(esim. osa X menee irrotettuna kommenteille asiantuntijoille, lähetystöön) olisi auttanut.
Erillisten liitteiden määrä aiheutti lisätyötä, kun ohjelmadokumentista piti irrottaa erilliseksi liitteeksi asioita (kontekstista irrottaminen; usein näissä tekstiosuuksissa viittauksia muualle dokumenttiin)
Tulevasta:
Yleisenä huomiona: hakemusten vaatimustaso on mennyt koko ajan ylöspäin, ja järjestöt käyttävät valtavasti resursseja hakemiseen ja raportointiin. Niitä ymmärtävät kuitenkin vain me itse, ja niistä ei ole hyötyä
esimerkiksi kansalaisten mielipiteelle kehitysyhteistyöstä. Onko mielekästä tehdä vain virkahenkilöitä varten näin paljon resursseja vieviä dokumentteja? Aikaa jää yhä vähemmän varsinaisen työn tekemiseksi.
Todettiin, että ministeriöön on lähtenyt kirje 10.5, joka on jo aiemmin toimitettu ot-listan kautta.
Sonja Hyötylä/Fingo kertoi tarkempia uutisia kehitysyhteistyöleikkauksista. Kehysriihen myötä ulkoministeriön hallinnonalaan kohdistettiin 35 miljoonan leikkaus vuodesta 2023
eteenpäin. Viime viikolla julkisen talouden suunnitelman myötä tuli julki tieto, että koko 35 miljoonaa kohdistetaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.
Ulkoministeriön sivuilla on päivitetyt tiedot kehyksen mukaisesta kehitysyhteistyörahoituksen muutoksesta seuraavien viiden vuoden aikana. 35 miljoonan euron leikkaus tehtiin
viime vuoden kehyksen tasoon, eli osa leikkauksesta kohdistuu tuolloin suunniteltuihin määrärahojen lisäämisiin.
Selvä iso muutos tältä vuodelta ensi vuodelle on myös tämän vuoden kertaluontoisten investointien poistuminen, mikä näkyy rahoituksen laskuna ensi vuoteen. Lisäksi osa EU:n
kehitysyhteistyömaksatuksista siirtyy UM:stä valtiovarainministeriöön, ja näkyy näin ollen siirtona varsinaisesta kehitysyhteistyöstä muuhun ODAan.
Vasta syksyllä UM käy läpi, mihin leikkaus kohdistuu vuonna 2023 varsinaisen kehitysyhteistyön sisällä.
Kehityspoliittinen selonteko (ylivaalikautiset periaatteet) jumittaa edelleen ministeriössä. Selontekoa joudutaan muokkaamaan leikkauksen myötä, koska aiemmin selonteossa
oli rahoitukseen liittyviä tavoitteita vuodelle 2023.
Keskustelussa todettiin, että Fingo on tehnyt järjestöjen kanssa viestintäkampanjointia, mutta ei isompaa kampanjointia, koska leikkaus olisi voinut olla hyvin paljon suurempikin.
Järjestöjen rahoitusta pidetään esillä budjettiriihinvaikuttamisessa vuoden 2022 budjetin valmistelussa, ja keskustelussa UM:n sekä ministerien kanssa. Pyritään säästämään
järjestöjen rahoitus leikkurilta. Järjestöjen on syytä pitää yllä hyvää edunvalvontaansa: yritetään pitää kiinni, että leikkaus ei allokoituisi järjestöille. Hallitus tulee kipuilemaan säästökohteista sekä syksyllä että ensi keväänä, joten edelleen täytyy
pitää painetta yllä, jotta ei lähetä leikkaamaan kaavaillusta kasvusta tämän enempää. Kaikkien on syytä pitää esillä tätä. Tällä hetkellä järjestöille budjetoitu osuus on vain hieman yli 10 % koko rahoituksesta. Skinnarin kabinetti näyttää suhtautuvan positiivisesti
15 % tavoitteeseen. Tätä on syytä pitää edelleen esillä sekä sitä miten viime vuosina järjestöjen osuus on koko ajan pienentynyt.
Kumppanuusfoorumi kansalaisyhteiskunnan tilasta ja kansalaistoiminnan tulevaisuudesta kehittyvissä maissa järjestetään torstaina 3.6.2021 klo 10 – 12:30. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari
avaa tilaisuuden. Tämän jälkeen kansalaisyhteiskunnan tilan analysointiin pureutuu kansainvälinen paneeli, jota fasilitoi Suomen Lähetysseuran viestintäjohtaja Laura Häkli. Ministeri ei osallistu paneeliin, mutta pitää perinteisen tervehdyksen. Paneelissa
ministerin tilalla on Laura Torvinen, sekä Civicuksen Lysa John ja HY Eija Ranta. Kieli englanti.
Päätettiin pitää lyhyt puheenvuori ministerin puheen jälkeen. Osio englanniksi ministerin puhetta lukuun ottamatta. Toisessa osiossa osallistujat jakautuvat pienempiin maakohtaisiin keskusteluryhmiin. Kunkin maaryhmän
keskustelua fasilitoi ohjelmatukijärjestöjen edustaja ja alustuspuheenvuoron pitää ulkoministeriön edustaja. Avoimen keskustelun tavoitteena on vaihtaa näkemyksiä kunkin maan kansalaisyhteiskunnan tilasta, analysoida haasteita ja mahdollisuuksia ja pohtia
avauksia keskinäisen yhteistyön ja tiedonvaihdon edistämiseksi. Kieli suomi. Toivetta, että tästä tulisi hyvä toimintatapa ministeriön suuntaan, ja jatkossa voidaan ottaa mukaan kumppaneita.
Fasilitaattoreiksi ehdotettiin: Mosambik (SASK? Plan? Kirsi Chavda Sipu?), Tansania (Daniel Korpela, Fida), Myanmar (Jukka Pasanen, Fida, Timo Kuronen Sipu), Kenia (Paula Konttinen, Fida), Nepal (Katja Selkimäki-Gray,
PeLa). Fasilitaattoreille tulee valmiit kysymykset, ja loppukeskustelussa tulee esitellä muutama keskeinen pointti.
Päätettiin, että myös hanketukea saavat järjestöt voivat saada kutsun. Kustakin ohjelmatukijärjestöstä saa osallistua useita henkilöä. Ilmoittautumisten yhteydessä katsotaan, mihin maaryhmään kukin haluaa osallistua
ja jaetaan ryhmiin tasaisesti.
Kevään viimeinen kokous päätettiin järjestää kesäkuussa, aiheena mm. ot-järjestöjen verkoston käytänteet ja toivomukset toiminnan kehittämiseksi: halutaanko kysely, mikä on toiminut ja mikä ei? Mitä toivotaan
lisää? ToR? Fingon rooli yhtenä ot-järjestönä? Keskustelu voisi toimia evästeenä seuraaville puheenjohtajille ja uuteen tilanteeseen, kun tulee uusia järjestöjä mukaan. Todettiin, että ot-järjestöverkosto on tärkeä elin ja sen huomaa myös osallistumisaktiivisuudesta
kokouksiin: vaikka kevät on ollut kiireinen, kaikkiin kokouksiin on tullut hyvin osallistujia.
Yksi puheenvuoro käytettiin ajatuksesta, että voisi olla pidempi aikainen puheenjohtajuus, joka olisi rotaatiolla. Tällaisia on kansainvälisissä verkostoissa. Tämä toisi tiettyä kestävyyttä ja jatkuvuutta, mutta
kuitenkin jokaisella olisi mahdollisuus osallistua.
Puheenjohtajat tekevät doodle-kyselyn sopivan ajankohdan löytämiseksi.
Ei muita asioita.