Järjestöt: Kehitysrahoituksen kasvattaminen osoittaa globaalia vastuuntuntoa
Hallituksen ensi vuodelle hyväksymän talousarvioesityksen mukaan kehitysyhteistyön
määrärahoja nostetaan hallitusohjelman mukaisesti. Suomi käyttää ensi vuonna varsinaiseen
kehitysyhteistyöhön yli 710 miljoonaa euroa, eli kasvua on lähes 29 miljoonaa euroa.
Kehitysjärjestöt saavat esityksen mukaan reilun neljän miljoonan euron, eli noin viiden
prosentin korotuksen.
Kokonaisuudessaan Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvo nousee ensi vuonna noin 165
miljoonaa euroa, ja sen arvioidaan olevan yhteensä 1,2 miljardia euroa. Summaan lukeutuu
koko valtionhallinnon kehitysyhteistyöksi raportoitavat menot - ulkoministeriön lisäksi
esimerkiksi valtiovarainministeriön ja sisäministeriön menoeriä.
Määrärahat vastaavat noin 0,49 prosenttia bruttokansantulosta. Suomi on sitoutunut
käyttämään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön ja on ainoa
Pohjoismaa, joka ei yllä lukuun.
"Pandemian kiristämässä taloustilanteessa voimme olla tyytyväisiä siihen, että
kaikista haavoittuvimpia ihmisiä tuetaan aikaisempaa enemmän myös Suomen rajojen
ulkopuolella. Kehitysyhteistyö nähdään siten viisaasti myös investointina vakaampaan
tulevaisuuteen. Kehitysrahoituksen kasvattaminen osoittaa globaalia vastuuntuntoa",
sanoo Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Vaikka kehitysjärjestöt saavat yli neljän miljoonan euron korotuksen, järjestöjen
suhteellinen osuus kehitysyhteistyövaroista pienenee. Tämä johtuu siitä, että
kehitysyhteistyön kokonaisrahoitus kasvaa suhteessa enemmän. Tenhio muistuttaa, että
järjestöt esimerkiksi tavoittavat paikallisten kumppaniensa kanssa yhteisöjä - kuten
maaseutujen naisia ja etnisten vähemmistöjen nuoria - joiden elinolosuhteista
viranomaisten on vaikeaa saada luotettavaa tietoa ja siten tarjota heille tukea ilman
järjestöjä.
Kehitysjärjestöt kiittävät hallitusta myös päätöksestä kompensoida veikkausvaroin
toimintaansa rahoittavien järjestöjen laskeneet tulot. Esimerkiksi African Care järjestää
Suomessa maahanmuuttajanaisille osallistavaa toimintaa, jossa he voivat tulla kohtaamaan
toisia maahanmuuttajia, oppimaan suomalaisesta yhteiskunnasta ja harjoittamaan omaa
kielitaitoa.
"Yhteiskuntamme ei pitäisi toimia niin, että kriisin tullen tukipalveluista luovutaan
- juuri silloin meidän täytyy pitää huolta toinen toisistamme ja erityisesti heikossa
asemassa olevista. Tämän takia on tärkeää, että hallitus huomioi budjetissa järjestöjen
korvaamattoman toiminnan. Tarvitsemme myös tulevaisuudessa turvallisuutta rahoitukseen ja
sitä kautta järjestöjen toimintaan", sanoo African Caren puheenjohtaja Batulo Essak.
Lisäksi useat kehitysjärjestöt, kuten Suomen Pakolaisapu, kiittävät hallitusta
pakolaiskiintiön nostamisesta 200 henkilöllä 1050 henkilöön ja lisävarojen kohdentamisesta
maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttamistoimiin.
"Kiintiön nosto on tärkeä suojelullinen ele ja hyvän kotoutumisen tukeminen
investointi suomalaisen yhteiskunnan osallistuviin jäseniin", sanoo Pakolaisavun
toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.
Ilmastonmuutoksen osalta hallitus teki Plan International Suomen asiantuntija Niina
Ratilaisen mukaan päätöksiä, jotka vievät Suomen ilmastovastuuta oikeaan suuntaan.
Esimerkiksi päästökauppakompensaatiosta luovutaan.
"Laatu ei ilmastopäätöksissä kuitenkaan korvaa määrää ja nyt tehdyt ilmastotoimet
eivät ole läheskään riittäviä, jotta päästöt saadaan laskuun riittävän nopeasti. Suomi on
lisäksi sitoutunut Pariisin sopimuksessa lisäämään kehittyvien maiden ilmastorahoitusta,
mutta emme ole vielä lähelläkään reilua maksuosuutta tai läpinäkyvän mekanismin
toteutumista", Ratilainen sanoo.
Tutustu Järjestöissä on #muutosvoimaa
-kampanjaamme<https://www.fingo.fi/vaikuttaminen/kehitysyhteistyo/kehitysyhteistyon-tulokset/jarjestojen-tyon-tuloksia>
ja kehitysjärjestöjen työn tuloksiin.
Jäsentiedote Fingon
verkkosivuilla<https://www.fingo.fi/ajankohtaista/uutiset/jarjestot-kehitysrahoituksen-kasvattaminen-osoittaa-globaalia-vastuuntuntoa>.
*
Mika Niskanen
asiantuntija, viestintä | Fingo
+358 50 317 6715 | mika.niskanen@fingo.fi<mailto:mika.niskanen@fingo.fi>
Fingo - Vaikuttaa tulevaisuuteen tänään.
viestii | kouluttaa | kasvattaa | tukee | vaikuttaa
fingo.fi<http://www.fingo.fi/> |
Facebook<https://www.facebook.com/FingoFi/> |
Twitter<https://twitter.com/FingoFi> |
LinkedIn<https://www.linkedin.com/company/fingo-fi/about/>