[kehitysmaaliike-l] Kepa kutsuu trendikeskusteluun ke 26.1. klo 15-18

Outi Hakkarainen outi.hakkarainen at kepa.fi
Pe Tammi 14 12:42:51 EET 2011


HUOM! Alustavasti keskiviikoksi 19.1. ilmoitettu keskustelu on siirtynyt
pidettäväksi maanantaina 14. helmikuuta klo 15-18, ks. keskustelusarjan
esittely viestin lopussa!

***

Kepan keskustelusarja ”Kehitysmaaliikkeen kohtalonkysymyksiä?” käynnistyy


”Ihmiset vierastavat yhä enemmän politiikkaa ja kansalaistoiminta
viihteellistyy” 

Keskiviikkona 26.1. klo 15-18 
Kepan tieto- ja järjestötila Lähteessä 
(sisäänkäynti Töölöntorinkadun ja Döbelninkadun kulmasta) 

Alhaiset äänestysprosentit kertovat ihmisten vieraantumisesta poliittisesta
päätöksenteosta. Monet kokevat politiikan etäiseksi. Samalla politiikan
tekeminen on viihteellistynyt, mikä näkyy myös kansalaisyhteiskunnan
toiminnassa. Lisäksi oikeistopopulismi on vahvassa nousussa. 

Mikä voisi ja pitäisi olla kansalaisyhteiskunnan rooli politiikan
uskottavuuden palauttamisessa? Tuleeko sillä olla siinä roolia? Miten asia
koskettaa kehitysmaaliikettä? Mikä tuli kehitysmaaliikkeen suhteen olla
suomalaiseen valtapolitiikkaan ja puolueisiin? Miten trendit
kansalaisyhteiskunnan viihteellistymisestä ja indvidualismista vaikuttavat
asiaan ja miten niihin tulisi suhtautua? Mikä on kansalaisyhteiskunnan
poliittinen merkitys?


Keskustelua pohjustavat Keskustapuolueen poliittisen tutkimuksen ja
valmistelun päällikkö Karina Jutila, yliopistotutkija Anu Kantola sekä
kunnanvaltuutettu ja yliopistonlehtori Thomas Wallgren 

Kommenttipuheenvuoron pitävät muun muassa:
- Seida Sohrabi (Kansalliset maahanmuuttajat - Kamut ry)
- Terhi Lindqvist (Marttaliitto) 

Aikaa on reilusti myös keskustelulle! 


Ilmoittautumiset mielellään viimeistään tiistaina 25. tammikuuta


Tervetuloa! 

Ilmoittautumiset ja lisätietoja:
Outi Hakkarainen (outi.hakkarainen at kepa.fi / puh. 09-584 23228)
Miia Toikka (miia.toikka at kepa.fi / puh. 09-584 23222) 


***

Kehitysmaaliikkeen kohtalonkysymyksiä? 
keskustelusarja ajankohtaisista trendeistä

Muuttuva maailma haastaa kansalaistoimijat pohtimaan toimintaansa ja
rooliansa kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kepa
kutsuu kehitysmaaliikkeen ammattilaisia ja aktivisteja arvioimaan
ajankohtaisa kotimaisia ja globaaleja trendejä, ja niiden merkitystä
suomalaiselle kehitysmaaliikkeelle. Keskusteluja pohjustavat alan tutkijat,
virkamiehet ja poliitikot. 

Keskustelut pidetään Kepan tieto- ja järjestötila Lähteessä
tammi-helmikuussa klo 15 – 18 ja niissä käsitellään seuraavia trendejä (ks.
tarkemmat esittelyt viestin lopussa):   

- Ihmiset vierastavat yhä enemmän politiikkaa ja kansalaistoiminta
viihteellistyy (26.1.)
- Kriisien hallintaan ja rauhanvälittämiseen keskittyminen uhkaa
ennaltaehkäisevää työtä ja haastaa määrittämään kehitysyhteistyön raameja
(2.2.)
- Maailmanjärjestys moninapaistuu ja muuttaa kehitysyhteistyön tavoitteita
ja toimijoita (14.2.)
- Näkemykset hyvinvoinnista ja sen perusteista ovat muuttumassa (16.2.)

Kommenttipuheenvuoroista vastaavat kansalaisjärjestöjen edustajat.
Tunnistavatko he keskustelussa esitetyn trendin? Miten keskeisenä he
trendiä pitävät? Miten se vaikuttaa oman järjestön toimintaan? Millaisia
haasteita tai mahdollisuuksia se tarjoaa? Miten trendi tulisi ottaa
huomioon järjestöjen työssä tai miten siihen tulisi pyrkiä vaikuttamaan?

***

Trendikeskusteluja täydentää keskiviikkona 9.2. Kepassa järjestettävä
keskustelu ilmastonmuutoksesta ja fossiilisen energian vähenemisen
vaikutuksista globaalissa etelässä ja kansalaisyhteiskunnan
mahdollisuuksista vastata niihin. Minkälaisia uusiutuvan energian ja muita
toiminnan muotoja kansalaistoimijat käyttävät ilmastonmuutoksen torjunnan
välineinä? Miten nämä toiminnan muodot toteutuvat kansainvälisissä
ilmastoneuvotteluissa ja -mekanismeissa? 

Alustajina ovat Shalmali Guttal (Focus on Global South) ja René Orellana
(Bolivian ilmastoneuvottelija). He ovat Kepan ja Siemenpuusäätiön kutsumia
pääpuhujia Kehitysmaatutkimuksen seuran konferenssissa "Reframing
Sustainability? Climate Change and North-South Dynamics" (10-11.2.), jossa
Kepalla ja Siemenpuusäätiöllä on ilmasto-oikeudenmukaisuutta käsittelevä
työryhmä (http://www.kehitystutkimus.fi/conference/). 

***

Ihmiset vierastavat yhä enemmän politiikkaa ja kansalaistoiminta
viihteellistyy 

Alhaiset äänestysprosentit kertovat ihmisten vieraantumisesta poliittisesta
päätöksenteosta. Monet kokevat politiikan etäiseksi. Samalla politiikan
tekeminen on viihteellistynyt, mikä näkyy myös kansalaisyhteiskunnan
toiminnassa. Lisäksi oikeistopopulismi on vahvassa nousussa. Mikä voisi ja
pitäisi olla kansalaisyhteiskunnan rooli politiikan uskottavuuden
palauttamisessa? Tuleeko sillä olla siinä roolia? Miten asia koskettaa
kehitysmaaliikettä? Mikä voisi ja pitäisi olla kehitysmaaliikkeen suhde
suomalaiseen valtapolitiikkaan ja puolueisiin? Miten trendit
kansalaisyhteiskunnan viihteellistymisestä ja indvidualismista vaikuttavat
asiaan ja miten niihin tulisi suhtautua? Mikä on kansalaisyhteiskunnan
poliittinen merkitys?

***

Keskittyminen kriisien hallintaan ja rauhanvälittämiseen uhkaa
ennaltaehkäisevää työtä ja haastaa määrittämään kehitysyhteistyön raameja 

Turvallisuus on 1990-luvun puolivälistä noussut hiljalleen kehitysagendalle
ja rauhantyöstä yleensä ja rauhanvälittämisestä erityisesti on tullut
suomalaisenkin yhteiskunnallisen keskustelun keskeisiä aiheita. Suomesta
muokataan aktiivisesti rauhanvälityksen suurmaata. Mitä tällainen suuntaus
tarkoittaa kehitysyhteistyölle? Muuttaako suosioon noussut inhimillisen
turvallisuuden käsite kehitysyhteistyön retoriikkaa ja kontekstia? Mitä
konfliktien ja kriisien korostaminen ja niiden köyhdyttävä vaikutus
merkitsevät kehitysyhteistyön prioriteeteille? Miten humanitaarinen työ,
jälleenrakennus, siviilikriisinhallinta ja kehitysyhteistyö suhtautuvat
toisiinsa? Mikä on erilaisten toimijoiden ominta toiminta-aluetta ja miten
Suomen rauhantyön resurssit turvataan? Mitä rauhantyön resurssien
kasvattaminen tarkoittaa kehitysyhteistyövaroille? 

Miten kehitysmaaliikkeen tulisi vastata näihin haasteisiin, ja niiden
tarjoamiin mahdollisuuksiin? Miten liikkeen tulee huomioida
terrorisminvastainen sodan ja turvallisuusdiskurssin vaikutuksia
kansalaisyhteiskuntien toimintavapauteen eri puolilla maailmaa? Millaista
yhteistyötä kehitysmaaliikkeen ja rauhanliikkeen tulisi tehdä?

Alustajat (yksi vahvistamatta): 
Juhani Koponen (Helsingin yliopisto)
Riina Isotalo (Helsingin yliopisto) 
Kommentaattorit:
Laura Lodenius (Rauhanliitto)
Abdirizaq Hassan (Somalia-verkosto)
Abdulkadir Mohamed Abdi (Sool, Sanaag and Hawd Development Agency) 
Jouni Hemberg, (Kirkon Ulkomaanapu)

***

Maailmanjärjestys moninapaistuu ja kehitysyhteistyön tavoitteet ja toimijat
muuttuvat  

Moninapaistuvan maailmanjärjestyksen elementtejä ovat uudet nousevat
talousmahdit  Kiina, Intia ja Brasilia, jotka ns. ”uusina donoreina”
rahoittavat myös kehitysmaita.  Kansainvälisen järjestelmän muutos on
jättämässä  kylmän sodan jälkeisen yksinapaisen maailman lyhyeksi
historialliseksi välivaiheeksi.  Vastakohdat ja konfliktit ovat yhä enemmän
maiden sisäisiä. Uuden moninapaisen järjestyksen pitkäaikaisia vaikutuksia
maailmaan ei  tarkkaan tunneta, mutta muutos  haastaa kehitysyhteistyön
nykyiset asetelmat ja toimintaympäristön. Nähtävillä olevia muutoksia ovat
esimerkiksi köyhyyden vähentämisen kyseenalaistaminen kehitysyhteistyön
päämääränä ja monenvälisen järjestelmän, esimerkiksi YK:n, heikkeneminen.

Nykyinen tilanne herättää monia kysymyksiä. Onko perinteinen
pohjoinen-etelä -asetelma muuttumassa? Lisääntyykö muutoksen myötä
köyhimpien kehitysmaiden poliittinen liikkumatila? Väistyykö
kehitysyhteistyö toisenlaisen kansainvälisen yhteistyön tieltä? Istuvatko
uuteen asetelmaan vuosituhattavoitteiden kaltaiset kansainväliset
sopimukset? Miten  moninapaistuminen vaikuttaa kansainväliseen
ilmastopolitiikkaan ja -rahoitukseen? Millaisia vaikutuksia
moninapaistumisella on yritysten yhteiskuntavastuuseen ja sen  myötä
virallisen kehitysyhteistyön ja finanssimaailman yhteistyölle? Mitä
muutokset tarkoittavat globaalille köyhyydelle? Millainen globaalitoimija
Suomen tulisi muuttuvassa maailmassa olla? 

Alustajat (yksi vahvistamatta): 
Pasi Rajala (Kokoomus)
Folke Sundman (Ulkoasiainministeriö)
Kommenttattorit:
Henri Purje (Attac)
Janne Ronkainen (SASK)
Jussi Palojärvi (Plan) (varmistuu myöhemmin)


***

Näkemykset hyvinvoinnista ja sen perusteista ovat muuttumassa 

BKT-mittarin kritiikki, elämän leppoistaminen ja degrowth-keskustelu
(kasvun purkaminen, myötämäki, miinus-, lasku- tai kohtuutalous,
talouslasku...) haastavat kaikki materialismiin ja kulutukseen pohjautuvan
käsityksen hyvinvoinnista. Niissä painotetaan henkisen hyvinvoinnin
merkitystä ja hyvinvoinnin laaja-alaista tulkitsemista. BKT ei esimerkiksi
ota huomioon kotityötä, tulonjakoa, pääoman kulumista, ympäristöhaittoja,
ympäristön ja luonnon tuhoutumista eikä luonnonvarojen ehtymistä, joten
sitä ei voida pitää hyvinvoinnin mittarina. BKT-mittarin kritiikistä onkin
syntynyt uusia, hyvinvointia huomioivia kehityksen mittareita. 

Degrowth puolestaan kyseenalaistaa talouskasvun päämääränä ja kritisoi
sokeaa uskoa siihen, että talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen
historiallinen korrelaatio voitaisiin katkaista ja haastaa halpoihin
fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuvan talouskasvun. Degrowth tekee
pesäeron kestävään kehitykseen ja vihreään kapitalismiin ja esittää
tavoitteeksi hyvinvoinnin luomisen ilman BKT:n kasvua. Degrowth haastaa
etenkin globaalin pohjoisen tuotanto- ja kulutustavat, mutta heijastuu myös
globaaliin kehityspolitiikkaan. 

Mitä hyvinvoinnin laaja-alaisemmat tarkastelut merkitsevät
kehitysmaaliikkeelle ja kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille?
Haastavatko ne arvioimaan vallitsevaa ymmärrystä kehityksestä tai
muuttamaan järjestöjen toimintatapoja? Onko perusteltua liittää etelän
kehitys talouskasvuun? Voisiko kehitysmaaliike olla nostamassa kohtuullista
elämäntapaa maailmanlaajuiseksi ihanteeksi ja tukea etelän kumppaneita
haastamaan maansa epäoikeudenmukainen tulonjakopolitiikka? 

Alustajat: 
Jukka Hoffrén (Tilastokeskus)
Annukka Berg (Helsingin yliopisto)
Hannu Kyröläinen (Ulkoasianministeriö)
Kommentaattorit (kaksi vahvistamatta):
Marko Ulvila (Ympäristö ja kehitys)



More information about the kehitysmaaliike-l mailing list