Hei,

Olen Niina Tenhio ja aloitin vappuna kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingossa kehityspolitiikan asiantuntijana. Seuraan erityisesti kehitysrahoitusasioita Suomessa, Euroopassa ja maailmalla, sekä yleisesti kehityspolitiikan koukeroita ja kehityspolitiikan rajapintoja turvallisuuspolitiikan suhteen.

Palasin Suomeen vuoden alussa työskenneltyäni 6,5 vuotta kehitysyhteistyötehtävissä YK:n kehitysohjelma UNDP:n, Suomen ulkoministeriön ja YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin palveluksessa Kosovossa, Turkissa ja Afganistanissa. Ennen nykyistä tehtävääni toimin kevään Fingossa arvioinnin asiantuntijana. Tähän viestiin olen koonnut katsaukseni kehityspolitiikan ajankohtaisiin asioihin, aiemmin tällä viikolla kirjoitin blogikirjoituksen Köyhyyden ja konfliktien käsikynkkä.

Fingo vaikuttaa hallitusohjelmaneuvotteluissa

Suomen eduskuntavaalit voitti SDP ja hallitustunnustelija Rinteen kysymyksissä olivat näkyvästi esillä kestävä kehitys, ilmastonmuutos ja myös kehitysrahoitus. SDP:n kanssa hallitusneuvottelut aloittivat 8.5. RKP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja Keskusta. Uusista kansanedustajista 39 tukee Fingon ja jäsenjärjestöjen Nolo totuus -kampanjaa, puolueista 7 tukee 0,7 prosentin kehitysrahoitustavoitetta ja 1,5 asteen ilmastotavoitetta (Korvaamaton-kampanja), lisäksi 68 uutta kansanedustajaa tukee Yritysvastuun Ykkösketjuun -kampanjaa.

Vaikuttamistyön kannalta on sekä haaste että mahdollisuus uusien kansanedustajien suuri määrä (83/200), sekä valittujen kansanedustajien verrattain vähäinen aiempi kokemus ja asiantuntemus kehityskysymyksissä tai ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Fingon vaikuttamisyksikkö lähestyi valittuja kansanedustajia onnitteluviestein heti vaalien jälkeen, ja nyt hallitusneuvotteluiden aikana olemme aktiivisesti yhteydessä hallitusneuvotteluiden työryhmien keskeisiin jäseniin tarjoten asiantuntija-apua globaalikysymyksissä. Ilmiöpohjainen hallitusneuvottelumalli mahdollistaa hallitusohjelman kirjoittamisen hallinnonaloja yhdistäen, mikä on hyvin linjassa myös kehityspoliittisen toimikunnan Eurooppa-päivänä 9.5. julkaiseman Suomen kehityspolitiikan tila 2019: Globaalia vastuuta yli hallituskausien ja hallintorajojen -raportin kanssa.

Olemme perustaneet hallitusohjelmavaikuttamista varten erityisen lyhytaikaisen työryhmän, joka on kokoontunut kevään aikana kolme kertaa. Seuraavan kerran tapaamme ti 21.5. ja ke 29.5. Fingon tiloissa. Työryhmään ovat tervetulleita kaikki kehitys- ja globaalikysymyksissä hallitusohjelmaan vaikuttamisesta kiinnostuneet järjestöjen edustajat, vielä ehtii hyvin mukaan! Pyrimme järjestämään mahdollisuuden osallistua kokouksiin myös verkkoyhteyden välityksellä. Työryhmän sähköpostilistalle ja kokouksiin voit liittyä lähettämällä minulle sähköpostia.

Fingo mukana Säätytalolla

Fingon vaikuttamisyksikön johtaja Rilli Lappalainen oli kuultavana Suomi kokoaan suurempi maailmalla -työryhmässä 14.5.2019, missä hän esitteli kehitysjärjestöjen hallitusohjelmaviestejä sekä vastasi työryhmässä esitettyihin kysymyksiin.

Mitä on globaali vastuu laajemmin kuin vain kehityspolitiikan sisällä? Lappalainen vastasi muistuttamalla Agenda2030 periaatteiden yleismaailmallisuudesta ja että hyvin monilla asioilla on globaali aspekti. Tähän asti Suomessakin on totuttu miettimään asioita hyvin kapeasti eikä noteerattu monien alojen sekä globaalia että paikallista merkitystä. Suomessa on mm. maailman parasta meteorologian osaamista ja silläkin on tärkeä merkitys myös globaalin vastuun näkökulmasta. Globaali näkökulma tulee jatkossa integroida paremmin kaikkeen Suomen tekemiseen niin hallinnon eri aloilla kuin eri toimijoidenkin toimesta.

Työryhmässä on keskustelun perusteella vahva tahtotila kasvattaa kehitysyhteistyön rahoitusta hallitusti kohti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (kansainvälinen sitoumus) ja työryhmää kiinnosti, miten edellisen hallituksen leikkaukset vaikuttivat kehitysyhteistyön toteuttamiseen järjestöjen näkökulmasta.

Työryhmässä kysyttiin myös, mikä on kansalaisjärjestöjen tämän hetkinen rahoitustilanne, johon vastasimme, että kyetäksemme toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja vaikuttavasti kansalaisjärjestölähtöiseen kehitysyhteistyöhön tulisi suunnata vähintään 15 prosenttia kehitysyhteistyön rahoituksesta. Lisäksi työryhmä halusi tarkentaa, miten kansalaisjärjestöt toteuttaisivat paremman jatkumon humanitaarisen avun, rauhan ja turvallisuuden sekä kehitysyhteistyön välillä. Vastaus tähän oli, että järjestöjen laaja-alaiset toimintamahdollisuudet kyllä mahdollistavat jatkumon, kunhan kehitysyhteistyön rahoitusinstrumentteihin luodaan vastaavaa joustavuutta. Lisäksi keskusteltiin kansallisesta kestävän kehityksen kasvatuksen strategiasta, joka sai työryhmässä kannatusta.

Myös mahdollinen Afrikka-painotus nousi esiin. Fingo kattojärjestönä ei voi kategorisesti painottaa yhtä maanosaa, vaan kehitysjärjestöt toimivat siellä, missä on tarvetta kumppanien kanssa toimia, useimmiten keskiössä ovat kaikkein haavoittuvimmat maat ja alueet. Jatkokysymyksenä EU:n roolista Rilli Lappalainen vastasi, että Euroopalla ja Afrikalle on yhteys, jota emme voi kiistää. Tarvitaan laaja-alainen strategia, joka ei ole pelkkää kehityspolitiikkaa, vaan kumppanuuteen pohjautuva laaja-alainen yhteistyö. Samoin erittäin tärkeää on, että EU sitoutuu Agenda 2030n toteutukseen tosissaan.

Keskustelu kehitysyhteistyön rahoituksesta 28.5. klo 15.30-17.30 Fingossa

Seitsemän eduskuntapuoluetta, myös kaikki hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet, sitoutui ennen eduskuntavaaleja nostamaan Suomen kehitysrahoituksen vastaamaan kansainvälistä sitoumustamme 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Fingon ja ulkoministeriön laskelmien mukaan tämä tavoite on mahdollista saavuttaa vuoteen 2028 mennessä. Yksi keskeisimpiä vaikuttamistavoitteitamme on kasvattaa kansalaisjärjestöille suunnattua kehitysyhteistyörahoitusta. Tule keskustelemaan kehitysrahoituksesta ja esittämään mielipiteesi tavoitteiden tarkentamisesta Fingoon ti 28.5. klo 15.30-17.30 (6.krs Amazon), ilmoittautumiset sähköpostilla: niina.tenhio@fingo.fi .

Kehityspoliittinen ohjelma – päivittyy syksyllä?

Jokainen uusi kehityskysymyksistä vastaava ministeri on tähän mennessä halunnut uudistaa kehityspoliittista ohjelmaa (KEPO), ja odotamme uudistustyön alkavan syksyllä 2019. Fingo tulee järjestämään järjestöille avoimia keskustelutilaisuuksia elokuusta alkaen kehityspoliittisen ohjelman sisältöön vaikuttamiseksi. Ulkoministeriö on jo osin aloittanut KEPOn suunnittelutyön uudistamalla kehitysyhteistyön tuloksia mittaavat agregaattimittarit. Ulkoministeriö järjesti huhtikuussa neljä työpajaa, joissa voimassaolevan KEPOn painopistekohtaisia mittareita oli ministeriön temaattisten neuvonantajien lisäksi pohtimassa myös joukko kehitysjärjestöjen sekä muiden sidosryhmien (kuten Finnpartnership, Finnfund) edustajia. Uusien mittareiden on tarkoitus valmistua kesäkuussa 2019. Fingo osallistui kaikkiin neljään työpajaan ja lisätietoja saa tarvittaessa minulta

Linkkejä:

Hallitusneuvottelut -verkkosivusto (julkaistu osallistuvat neuvottelijat ja asiantuntijat sekä työryhmät, VNK)

Suomen kehityspolitiikan tila 2019: Globaalia vastuuta yli hallituskausien ja hallintorajojen (KPT, pdf)

Fingon suositukset hallitusohjelmaan 2019-2023 (Fingo)

Köyhyyden ja konfliktien käsikynkkä -blogikirjoitus (Fingo)

Minuun voi olla yhteydessä sähköpostilla, puhelimella ja kasvotusten näistä ja muista kehityspolitiikkaan liittyvistä asioista. Mukavaa lähestyvää kesää ja toivottavasti tapaamme pian!

Yt. Niina

Niina Tenhio

Asiantuntija, kehityspolitiikka | Fingo

+358 50 317 6726 | niina.tenhio@fingo.fi

Fingo – Vaikuttaa tulevaisuuteen tänään.

viestii | kouluttaa | kasvattaa | tukee | vaikuttaa

fingo.fi | Facebook | Twitter | LinkedIn

Kepa ja Kehys ovat nyt Fingo. Teemme töitä, jotta maailma olisi reilumpi. Ihan kaikkialla. Olemme 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö.