Hei,

 

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän alueosaston Lähi-idän yksikkö ja kehityspoliittisen osaston humanitaarisen avun yksikkö ovat valmistelemassa vuodet 2021–2024 kattavaa strategiaa, joka ohjaa Suomen kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua Syyrian kriisiin vastaamisessa. Osana tätä valmistelua Syyrian kriisiä hoitava tiimi on suunnitellut sidosryhmäkuulemisen järjestämistä huhtikuussa 2020. Korona-epidemian vuoksi kuulemisia ei valitettavasti voida toteuttaa suunnitellulla tavalla. Kuulemisten sijaan ulkoministeriö pyytää kansalaisyhteiskunnan edustajilta kommentteja ja näkemyksiä uutta strategiaa koskien sähköpostitse.

 

Kokoan Fingon puolesta kommentteja ja näkemyksiä yhteen viestiin, jonka lähetän ulkoministeriöön. Nyt sinulla on mahdollisuus saada oma kokemuksesi ja näkemyksesi osaksi Syyria-strategian valmistelua! Lähetä siis minulle sähköpostilla näkemyksesi, jotta voin sisällyttää sen osaksi Fingon kommenttiviestiä 17.4.2020 mennessä niina.tenhio@fingo.fi.

 

Tässä vielä lisää tietoa Suomen rahoittamasta työstä Syyrian kriisiin vastaamiseksi tähän mennessä.

 

Kaikkiaan Suomi on tukenut Syyrian kriisiin vastaamista kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun keinoin yli 200 miljoonalla eurolla vuodesta 2011 alkaen. Vuonna 2019 Suomen kokonaistuki Syyrian kriisiin vastaamiseen oli noin 26 miljoonaa euroa. Suomen vuosittaisesta tuesta yleensä noin puolet on humanitaarista apua ja puolet kehitysapua. Suomen voimassa oleva, vuodet 2017–2020 kattava kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua ohjaava Syyria-strategia löytyy ulkoministeriön verkkosivuilta:

https://finlandabroad.fi/web/syr/suomen-kehitysyhteistyo-irakin-ja-syyrian-konflikteissa

 

Voimassa olevan strategian mukaisesti Suomen Syyrian kriisiin kohdistettava maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö kanavoidaan etenkin inklusiivisen poliittisen prosessin edistämiseen ja rankaisemattomuuden vastaisen työn tukemiseen, tasa-arvokysymysten edistämiseen, sekä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten lasten ja vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseen. Lisäksi Suomi painottaa humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön neksus-ajattelua, yksityissektorin roolia työpaikkojen luomisessa, ja pakolaisia majoittavien naapurimaiden kantokyvyn/resilienssin tukemista, jotta nämä selviäisivät miljoonien syyrialaispakolaisten auttamisesta. Tukea kanavoidaan paitsi Syyriaan, myös pakolaisia majoittaviin naapurimaihin.

 

Humanitaarista apua annetaan konfliktista kärsivien syyrialaisten suojelemiseen ja heidän perustarpeisiinsa, kuten ravitsemukseen, lasten koulutukseen ja terveydenhuollon järjestämiseen. Humanitaarinen apu kanavoidaan YK:n koordinoimien yhteisvetoomuksien, kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen vetoomusten sekä suomalaisten kumppanijärjestöjen kautta. Vuoden 2020 ensimmäisessä humanitaarisen avun varainjaossa Suomi antoi yhteensä 10,4 miljoonaa euroa Syyrian kriisiin vastaamiseen.

 

Suomen vuodet 2021–2024 kattava Syyria-strategia valmistellaan vuoden 2020 aikana. Strategian tekoa ohjaavat hallitusohjelmassa sovitut kehitysyhteistyötä koskevat politiikkalinjaukset, sekä aikaisemmat kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua koskevat linjaukset. Ulkoministeriö pyytää kansalaisyhteiskunnan kommentteja ja pyrkii huomioimaan niitä strategian laadinnassa mahdollisuuksien mukaan. Voitte esittää näkemyksiänne esimerkiksi koskien Suomen Syyrian kriisiin liittyviä politiikkavaikuttamistavoitteita, Suomen tukea ohjaavia tulostavoitteita tai tuen jakautumista eri sektoreille/alueille. Kirjoitustyö alkaa vasta kommenttien käsittelemisen jälkeen.

 

Terveisin,

Niina

 

Niina Tenhio

Asiantuntija, kehityspolitiikka | Fingo

 

+358 50 317 6726 | niina.tenhio@fingo.fi 

LinkedIn

 

Fingo ­­­– Vaikuttaa tulevaisuuteen tänään.

viestii | kouluttaa | kasvattaa | tukee | vaikuttaa

fingo.fi | Facebook | Twitter | LinkedIn

 

Kepa ja Kehys ovat nyt Fingo. Teemme töitä, jotta maailma olisi reilumpi. Ihan kaikkialla. Olemme 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö.