Ekokriisin ja pandemian varjossa toivoa feminiinisestä

 Ilmastonmuutos, koronapandemia, ihmisoikeuksiin kohdistuvat hyökkäykset ja kansalaisten kahtiajakautuneisuus haastavat demokraattisia yhteiskuntia. Kriittinen korkeakoulu haluaa tarjota vastavoiman näköalattomuudelle järjestämällä tilaisuuden, jossa tarjoillaan vaihtoehtoisia, muutosorientoituneita ja toiveikkaita näkymiä kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Tiistaina 25.1.2022 klo 17-20 kuullaan kahden eri asiantuntijan luennot. Tilaisuus järjestetään hybridinä. Luennot striimataan ja kaikki halukkaat voivat seurata tapahtumaa netissä ilmaiseksi ja ilman ilmoittautumista. Toimittajilla on mahdollisuus haastatella asiantuntijoita klo 16-17 välisenä aikana.

Huom: tilaisuus siirretään kokonaan etämuotoon.

Etäosallistuminen Zoom-yhteydellä. Linkki julkaistaan tällä sivulla vähän myöhemmin.

Ohjelma

• 17.00             Tilaisuuden avaus, Kriittisen korkeakoulun edustaja
• 17.10             Pohjolan mytologia. Saunan maa-ilma, haltijat ja jumalattaret, dosentti Kaarina Kailo
• 18.00             Feministiteologia naispuolisen jumaluuden jäljillä, filosofian tohtori Anni Tsokkinen
• 19.30             Asiantuntijat vastaavat kysymyksiin
• 20.00             Tilaisuus päättyy

Paikka: Kriittinen korkeakoulu, Albertinkatu 27, Helsinki

Naistutkimuksen professorina ja pitkään Kanadassa alkuperäisväestön keskuudessa toiminut Kaarina Kailo haluaa nostaa julkiseen keskusteluun ekofeminismin ja matriarkaalisen perinnetiedon nykyisen talousjärjestelmän kestäväksi vaihtoehdoksi. Lahjatalous, jossa valta on keskitetty mies- ja naisneuvostoille ei ole sosialismia vaan yhteisvastuullista huolenpitoa, jota hyvinvointivaltio edustaisi, ellei sitä rapautettaisi säästöillä ja kohtuuttomilla tehokkuusvaatimuksilla. Uusimmassa kirjassaan Kailo kirjoittaa Pohjolan mytologiasta, haltijoista ja jumalattarista sekä saunan pyhyyden merkityksestä esikristillisenä aikana. Kailo muistuttaa, että vaikka pyhimysten ja kristillisten hahmojen joukkoon mahtuu kotikutoisia tonttuja ja jumalattaria, suurinta arvovaltaa ovat nauttineet kristinuskon patriarkaalinen Jumala, sekä Ukko ja Kalevalan miessankarit, kuten Väinämöinen. Ikiaikaisten kertomusten alussa on kuitenkin uusimman, patriarkaalista sukupuolivääristymää oikaisevan tutkimustiedon mukaan ollut – nainen. Suuri Äiti. Kultainen Nainen. Louhi. Naistenmaa – Terra Feminarum. Kailon työ on mitä ajankohtaisinta, sillä ilmastonmuutos pakottaa meidät tunnustamaan, että elinvoimamme ja hyvinvointimme kytkeytyy patriarkaalisessa perinteessä väheksytyn ja sivuutetun Äiti maan hyvinvointiin.

Anni Tsokkinen on tutkinut kristinuskon piirissä vaikuttavaa feministiteologiaa. Häntä on ollut kiinnostunut siitä, millaisia vaihtoehtoja naiset ovat luoneet kristinuskon miehiselle tulkintatraditiolle. Erityisesti filosofi Luce Irigarayn ajatteluun pohjaava feministiteologia on kiehtonut häntä. Kysymys siitä, millainen olisi naisen muotoinen jumala, on edelleen ajankohtainen. Tsokkisen toimittamassa kirjassa Taantuvan tasa-arvon kirkko (2019) pohditaan Suomen luterilaisen kansankirkon nykytilaa ja muutossuuntaa. Kirjassa tarkastellaan kirkon sukupuolittuneita valtarakenteita, naisten ja heteronormista poikkeavien syrjintää kirkon sisällä sekä seksin ja synnin ikiaikaista liittoa kirkollisessa ajattelussa. Onko kansankirkko pelastettavissa taantumuksesta naisen muotoisen jumalan avulla? Miten feministiteologia suhteutuu sukupuolivääristymää oikaisevaan ja osin kristinuskon tukahduttaman esikristillisen kansanperinteen ja mytologian tutkimukseen?

—

Lisätietoja

Tiedustelut:

info(at)kriittinenkorkeakoulu.fi , 040 552 5959

Kaarina Kailo

http://www.kaarinakailo.info
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008196441.html