Hei parahin 1325-verkosto,
Pyynnöstä välitän Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n viime viikolla (14.3.2022) julkaistun kannanoton verkoston listalle.
Se löytyy nettisivuiltamme ja alle liitettynä tekstinä: https://nytkis.org/ajankohtaista/tarvitsemme-naisia-asiantuntijoiksi-ja-neu…
Terveisin,
Silla Kakkola
pääsihteeri
generalsekreterare
Secretary General
Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry
The Coalition of Finnish Women´s Associations NYTKIS
www.nytkis.org<http://www.nytkis.org>
Bulevardi 11 A 1, 00120 Helsinki
p. / tel. +358 50 469 6242
[cid:image001.png@01D83FA3.6D8C4CC0]
www.nytkis.org<http://www.nytkis.org/> - www.twitter.com/NytkisRy<http://www.twitter.com/NytkisRy> - www.facebook.com/Nytkis<http://www.facebook.com/Nytkis>
Tarvitsemme naisia asiantuntijoiksi ja neuvottelijoiksi myös kriisitilanteissa
Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry:n hallitus muistuttaa, että naisten tulisi olla edustettuina sekä kriisiviestinnän kasvoina, asiantuntijoina kriisitilanteissa että rauhanneuvottelupöydissä.
Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat vieneet Euroopan ja Suomen osaksi uudenlaista maailmanpoliittista todellisuutta, jossa ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset vievät suuren osan jokapäiväisestä mediatilasta. Lehtien etusivut ja pääuutislähetykset ovat täyttyneet erilaisista puolustusvoimien ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden puheenvuoroista, analyyseistä ja lausunnoista.
Julkiseen keskusteluun ei ole kuitenkaan mahtunut juurikaan naisasiantuntijoita kommentoimaan tai analysoimaan tilannetta. Kriisiajassa media ja yhteiskunta laajemmin kääntyy miesasiantuntijuuden puoleen ja naisten on vaikeampaa saada ääntään kuuluviin esimerkiksi naisasiantuntijoihin kohdistuvan vihapuheen tai häirinnän vuoksi.
Tutkimusten mukaan suomen poliittinen todellisuus on sukupuolittunut vahvasti eri politiikka-alueiden perustella niin, että naisten asiantuntijuusalueina pidetään opetus- ja kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan alueita. Miesten poliittista asiantuntijuutta taas pidetään itsestään selvänä esimerkiksi talouden ja turvallisuuspolitiikan alueilla. Suomen ensimmäinen naispuolustusministeri oli vuonna 1990 ministeriksi valittu Elisabeth Rehn. Hänen jälkeensä puolustusministerinä on toiminut nainen vain kerran. Tämä politiikan sukupuolittuneisuus on näkynyt myös selkeästi uutisoinnissa ja julkisessa keskustelussa koskien Ukrainan kriisiä.
Mediatilan ja kriisiajan asiantuntijuuden lisäksi naisia ei ole juurikaan nähty myöskään diplomaattisissa neuvotteluissa tai rauhan rakentamisen pöydissä. Naisilla on historiallisesti tunnistettua ja tunnustettua osaamista diplomaattisilla kentillä, mutta vain 13 prosenttia rauhanneuvottelijoista sekä 6 prosenttia rauhanvälittäjistä ja rauhansopimusten allekirjoittaneista on naisia.
Monien globaalien rauhanliikkeiden juuret ovat naisyhteisöjen toiminnassa ja naisten yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Rauhantutkimuksessa vallitsevan käsityksen mukaan neuvotteluissa saavutettu rauha voi olla kestävää, kun myös naiset ovat osa rauhanprosessia ja heidän prosessiin osallistumisensa on merkityksellistä. Kestävää rauhaa ei voida rakentaa ilman, että kaikki, joita sopiminen koskee ovat neuvotteluissa osallisia.
"Tarvitsemme toimia, jotka varmistavat tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien toteutumisen kriisialueella. Tarvitsemme monipuolisemman asiantuntijajoukon puhumaan ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä kotimaassa, ja ennen kaikkea tarvitsemme naisia neuvottelupöytiin kaikissa yhteiskunnallisissa oloissa kaikkialla maailmassa myös kriisin sattuessa." NYTKIS ry:n puheenjohtaja Fatim Diarra sanoo.
Työstään rauhan ja tyttöjen oikeuksien puolesta tunnettu presidentti Tarja Halonen kirjoitti kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3., että naisten osallistuminen kaikkeen päätöksentekoon on välttämätöntä. Lisäksi hän muistutti kuinka naiset ja tytöt joutuvat usein kantamaan raskaita, helposti piiloon jääviä taakkoja sodan tai yhteiskunnallisen kriisin sattuessa.
NYTKIS painottaa, että kaikkien sukupuolten tulisi olla edustettuina sekä kriisiviestinnän kasvoina, asiantuntijoina kriisitilanteissa että rauhanneuvottelupöydissä.
Suomen ulkopoliittisen strategian kärkenä on jo pitkään ollut naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen niissä pöydissä, joissa istumme sekä niillä kentillä, joilla toimimme. Tämä kärki ei saisi myöskään jäädä Ukrainassa sodan jalkoihin.
Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry on kattojärjestö, johon kuuluvat eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden naisjärjestöt sekä Naisasialiitto Unioni ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry ja Sukupuolentutkimuksen seura ry.
Hei kaikki naiset, rauha ja turvallisuus -verkostolaiset!
Lämmin kiitos ensinnäkin kaikille viimeisimpään verkoston kokoukseen osallistuneille.
Kokouksessa päätettiin, että verkoston nykyinen puheenjohtaja Elina Korhonen, varapuheenjohtaja Elisa Tarnaala ja ohjausryhmä (Katja Vauhkonen, Jutta Hartikainen, Jaana Hirsikangas) jatkavat tehtävissään. Verkosto päätti myös, että ohjausryhmä tekee ehdotuksen verkostolle liittyen verkoston järjestäytymiseen jatkossa. Pöytäkirja verkoston kokouksessa käsitellyistä asioista löytyy täältä: [?docx-kuvake] 1325_verkoston pöytäkirja 10_maalis_2022.docx<https://eur03.safelinks.protection.outlook.com/ap/w-59584e83/?url=https%3A%…>
Ohjausryhmä keskusteli verkoston järjestäytymisestä torstaina 17.3. ja ehdottaa seuraavaa: Kun verkostolle valitaan uusi puheenjohtajisto ja ohjausryhmä, heidät valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Ohjausryhmä esittää, ettei kausien määrää myöskään rajata, vaan verkostolla on mahdollisuus valita luottamushenkilöt vaaleilla kahden vuoden välein. Pyydämme ilmoittamaan 8.4. mennessä, jos ehdotukseen on eriäviä mielipiteitä. Päivitämme ehdotetun sen jälkeen toimintaohjeeseen, joka tuodaan hyväksyttäväksi verkoston seuraavaan kokoukseen.
Perusteluna ohjausryhmän ehdotukselle on se, että verkosto tapaa vain noin kaksi kertaa vuodessa, joten yksi vuosi on lyhyt toimikausi ohjausryhmälle ja puheenjohtajistolle. Tiheä vaihtuvuus voi vaikuttaa heikentävästi verkoston toimintaan.
Suomen 1325-verkosto on asiantuntijaverkosto, eikä virallinen yhdistys. Yhdistyslainsäädäntö ei sido verkostoa, minkä ohjausryhmä näkee verkoston etuna ja edellytyksenä sille, että verkosto voi toimia ketterästi ja joustavasti. Verkoston päätehtävät ovat:
* Tiedonjako jäsenten kesken
* Vaikuttaminen Suomen 1325-työhön
* Verkostoituminen
Näiden tehtävien kannalta ohjausryhmässä ei nähdä tarpeelliseksi laatia verkostolle nykyistä laajempaa sääntöpohjaa. Verkoston hallinnosta vastaa UN Women Suomi, joka koordinoi verkostoa ulkoministeriöltä saamansa toiminta-avustuksen turvin.
Verkoston kokouksessa esitettiin toive, etteivät puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vaihtuisi samanaikaisesti. Ohjausryhmä on samaa mieltä siitä, että tämä on tavoiteltavaa. Ihmisten sitoutuminen luottamustehtäviin on kuitenkin aina yksilöllistä, mikä tekee asian sääntelystä hankalaa. Porrastaminen voi joissain tilanteissa osoittautua vaikeaksi, jolloin on hyvä, ettei asiaa vaikeuteta liikaa byrokratian kautta.
Yst. terv.
Elina
Elina Korhonen
Kansainvälisten asioiden johtaja| Väestöliitto ry
+358 50 5148827 |
Kalevankatu 16, PL 849, 00101 Helsinki
www.vaestoliitto.fi<http://www.vaestoliitto.fi/> | Blogi<https://vaestoliitonblogi.com/> | Facebook<http://www.facebook.com/vaestoliitto> | Instagram<https://www.instagram.com/vaestoliitto/> | Twitter<https://twitter.com/vaestoliitto> | LinkedIn<https://www.linkedin.com/company/family-federation-of-finland/>
[cid:image002.png@01D83D2B.344CB500]