Hei,
Ohessa muistio viime viikon kokouksesta (alla ja liitteenä). Korjaukset mielellään suoraan
minulle outi.hannula@fingo.fi<mailto:outi.hannula@fingo.fi>.
Ystävällisin terveisin
Outi
Outi Hannula
Johtaja, oppiminen ja innovaatiot | Fingo
+358 50 317 6720 | outi.hannula@fingo.fi<mailto:outi.hannula@fingo.fi>
linkedin.com/in/outi-hannula-93595<http://linkedin.com/in/outi-hannula-9…
Fingo -vaikuttaa tulevaisuuteen tänään.
viestii | kouluttaa | kasvattaa | tukee | vaikuttaa
fingo.fi<http://www.fingo.fi/> |
Facebook<https://www.facebook.com/FingoFi/> |
Twitter<https://twitter.com/FingoFi> |
LinkedIn<https://www.linkedin.com/company/fingo-fi/about/>
Ohjelmatukijärjestöjen kokous 2.10.2019
paikka: Suomen Wold Visionin toimisto, Lapinlahdenkatu 3a
Osallistujat: Anette Gothoni (Suomen World Vision, pj), Kim Remitz (KIOS, pj), Juha-Erkki
Mäntyniemi (Fingo), Raija Hurskainen (Suomen Lähetysseura), Lauri Peltonen (Taksvärkki),
Anne Haverinen (Fida), Piritta Rikkonen (Kirkon Ulkomaanapu), Mikko Patokallio (CMI), Juha
Vauhkonen (SASK), Miia Nuikka (Solidaarisuus), Anne Tarvainen (WWF Suomi), Hanna Matinpuro
(Siemenpuu), Tupuna Mäntysaari (Pelastakaa Lapset), Eeva Ervamaa (Plan International),
Krista Brandt (SPR), Janika Valtari (Suomen World Vision), Marjo Heinonen (Abilis-säätiö),
Outi Hannula (Fingo, sihteeri)
1. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10.06.
Käytiin läpi edelliskokouksen pöytäkirja ja sieltä nousevat asiat. Pääosin ne ovat tulleet
tehtyä sovitusti. Afrikka-strategiaan liittyen Fingo kutsui kaikki kiinnostuneet mukaan
vaikuttamistyön kuukausitapaamiseen 7.11. (huom päivä muuttunut; nyt 13.11.) tämän aiheen
tiimoilta. Ohjelmatuen uudistamisen osalta Fingo ei vielä ole kerännyt kehittämisideoita
kyselyllä, ja puheenjohtajat selvittävät vielä Riina-Riikalta (KEO-30)
instrumenttiuudistuksen aikataulua ja suunnitelmia.
Miikka Niskanen päivitti KPT-asioita:
Miikka edustaa ot-järjestöjä KPT:ssa 2018 alusta alkaen, nykyisen toimikunnan kausi 2019
loppuun. Täysistunto pidettiin 18.9, jossa KPT osaltaan hyväksyi valtioneuvoston
asetustekstin toimikunnasta yksimielisesti. Asetusteksti on halittu pitää tiiviinä ja
lyhyenä, mutta siihen liittyy myös muita asiakirjoja, jotka liittyvät asetuksen
tarpeellisuuteen ja tulevat asetuksen liitteeksi, mm. mitä kehityspolitiikalla
tarkoitetaan. Kestävä kehitys mainitaan asetustekstissä, samoin maininta Suomen
globaalista vastuusta ja vaikuttamisesta. Asettamispäätös, jossa on KPT:n olemus ja
tehtävät, tehdään jokaiselle toimikaudelle erikseen. Tulevassa toimikunnassa (alkaen
1.1.2020) tulee olemaan 16-17 jäsentä, ja pysyvien jäsenten lisäksi on vierailijoita
tematiikasta riippuen. Jäsenistön valintatapa ei ole vielä tiedossa. Todettiin että olisi
hyvä, jos olisi myös varajäsenet. Puheenjohtaja on ollut tähän asti hallituspuolueiden
riveistä ja vpj oppositiosta, ja näin halutaan jatkaa. Seuraava työvaliokunta 10.10 mutta
agendaa ei ole vielä saatu. Seuraava KPT 28.11. Miikka lähettää agendan järjestöille.
Pohdittiin pitäisikö vielä laittaa ot-järjestöjen nimissä viesti, jossa toivottaisiin omaa
yhteistä edustajaa, mutta todettiin, että tämän sisältöinen viesti on jo mennyt
ministerille ja ministeriöön useita kertoja ja toive on siellä hyvin tiedossa.
Kiitettiin lämpimästi Miikaa hänen työstään KPT:ssä ja yhteydenpidosta
ohjelmatukijärjestöihin.
1. KEO-30 lisärahoitushaku
Kommentointiaikaa 7.10 asti. Osa järjestöistä oli laittanut jo kommentteja, mutta
päätettiin laittaa yhdessä kootusti keskustelussa esiin tulevia asioita. Anu on
ilmoittanut, että mitä tahansa kysymyksiä esitetään, niihin vastataan julkisesti 9.10.
Järjestöjen kysymykset:
Olemme koonneet ohjelmatukijärjestöjen kesken joitakin kysymyksiä, jotka ovat
askarruttaneet järjestöjä. Hienoa, jos saamme näihin yksiselitteiset vastaukset, sillä se
helpottaa hakemusten viimeistelyä.
1. Mihin viitataan ulkoministeriön kehitysyhteistyön läpileikkaavilla tavoitteilla
kohdassa Painotukset ja kriteerit 4? Tavoitteet olisi hyvä kirjoittaa auki.
2. Miten toimitaan tilanteessa, jossa alkuperäisessä ohjelmatukisopimuksessa
omarahoitus on selvästi yli 15 prosentin vähimmäismäärän, tuleeko silloin osoittaa uutta
rahoitusta ohjelman laajennukselle (Painotukset ja kriteerit 5)? Riittääkö jos ohjelman
kokonaisbudjetin (alkuperäinen + laajennettu) omarahoitusosuus pysyy yli 15 prosentissa?
3. Ohjelman laajennuksen tulee kohdentua kehitysmaissa toteutettavan toiminnan osalta
Afrikkaan, mutta voiko ohjelman laajennus pitää sisällään myös Suomessa tapahtuvia kuluja?
Jos voi, missä määrin?
4. Lisäkriteereissä mainitaan neljä SDG-tavoitteista ja hallitusohjelmasta nousevaa
painotusta. Arvioidaanko näiden lisäkriteerien täyttymistä kutakin erikseen, esim.
asteikolla 0-5, vai kokonaisuutena?
5. Tuleeko budjetin laajennuksen olla saman suuruinen molempina vuosina?
6. Missä vaiheessa varat ovat käytettävissä, jos päätökset tulevat vuoden vaihteen
jälkeen? Voidaanko olemassa olevan sopimuksen pohjalta tehdä maksatuspyyntö heti
alkuvuodesta, vaikka laajennusta koskevat päätökset ja vuosikeskustelut (vuosisuunnitelman
hyväksyntä) viivästyisivät?
7. Raportoidaanko ohjelma ja sen laajennus yhdessä vai erikseen (tulostieto,
talousraportointi)? Miten tämä tulee huomioida tuloskehikossa.
8. Onko estettä sille, että järjestö käyttää haussa sellaisia suunnitelmia, jotka eivät
saaneet ohjelmahaussa 2018-2021 rahoitusta?
9. Koska kyse on liitteestä eikä varsinaisesta hakulomakkeesta, osa järjestöistä on
tekemässä tekstin englanniksi yhdessä kumppaniensa kanssa. Onko tämä ok?
Lopuksi haluaisimme esittää toiveen, että tulevissa rahoitushauissa ei tehtäisi tiukkaa
maantieteellistä kriteeriä, vaan paremminkin suosittaisiin avun kohdentumista laajemmin
LDC-maihin. Rahoituksen keskittyminen globaalisti viime vuosina yhä enemmän Afrikkaan on
ajanut monia kansainvälistä tukea saavia järjestöjä ahtaalle muualla maailmassa,
esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöjä maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tila toimia on
vähäinen.
1. Järjestöjen yhteinen vaikuttaminen
Fingo toivotti ot-järjestöt tervetulleeksi 7.10. vaikuttamistyön kuukausikokoukseen
kuulemaan viimeisimmät päivitykset (teemana Agenda 2030). Marraskuussa keskustellaan
yhteisestä Afrikka-linjauksesta.
Jotkut järjestöt ovat saaneet ministeriöstä kutsuja pyöreän pöydän keskusteluihin
esimerkiksi yksityisistä sijoituksista ja kepo-painopisteistä. Näihin on ilmeisesti
kutsuttu kuhunkin vain muutamia. Sinällään tällaisia pienimuotoisia keskusteluja, joissa
on monia toimijoita mukana, pidettiin hyvänä, mutta olisi hyvä olla järjestökutsujen
kriteereistä. Jo aiemmin ollut ongelmia, etteivät ministeriön kutsut tavoita oikeita
ihmisiä ajoissa. Voi olla, että osa kutsuista lähetetään järjestöjen yleisosoitteisiin.
Kutsuja voisi laittaa ot-listalle, jotta tulevat perille. Esim. läpileikkaavien teemojen
koulutuskutsu tuli varsin myöhään. Päätettiin, että lobataan ministeriötä, että saataisiin
tietää, ketä on kutsuttu. Sovittiin, että katsotaan yhdessä mitä pointteja tuodaan esille
ja jaetaan kunkin pyöreän pöydän tuloksista jälkikäteen kaikille tietoa.
1. Muut asiat
Fingo päivitti kuulumisia aloitteesta, jossa etsitään keinoa tuoda esiin sektorimme työtä
ja vaikuttavuutta suhteessa Agenda 2030:en ja sen sisältämiin kestävän kehityksen
tavoitteisiin.
Keväällä käytiin keskustelua Accenturen kanssa ajatuksena, että alkaisimme itse kehittää
alustaa, joka toisi sektorin vaikutukset julkisesti nähtäville mutta täyttäisi myös UM:n
raportointitoiveet. Tehdyssä järjestökartoituksessa tuli positiivinen viestiä (tarvetta
on, hyvä että mietitään tällaista) mutta myös huolet (lisätyö, UM mukana, mikä on Fingon
rooli, yhteismitallisuus). Laitetaan selvityksen yhteenveto yhteiseen jakoon.
* Lähtökohta ollut, että UM olisi joka tapauksessa mukana. Vielä lomien jälkeenkin
käyty keskustelua tästä, paikalla Fingon kanssa Santala + eri yksiköiden relevantteja
virkamiehiä, mutta vaikka sillä saralla suhtauduttiin positiivisesti, kehottivat menevään
eteenpäin, toistaiseksi itsenäisesti. Ministeriö tekee kepo-indikaattorit valmiiksi
lokakuun loppupuolella, ja muutenkin tavoitteena on edelleen, että UM:n ja muut
kehittämisvirrat saadaan kommunikoimaan yhteen.
Nyt tullut esiin Impact Platform -hanke josta voisi olla meille hyötyä. Kolme yksityistä
toimijaa (Platform of Trust, WEOPTIT (Visma) ja AskKauko), jotka saaneet kehittämiselle
rahoituksen. Aikataulu sellainen, että keväällä ensimmäiset pilotit. Järjestöjä on
pyydetty mukaan ohjausryhmään (UNTIL, VNK, UM?, Beam?. Kauppakamari?, Fingo,
tutkimustahot, Keke-asiantuntijapaneeli, + yrityksiä). Accenture hoiti selvityksen, mutta
sen jälkeen heidän kanssaan ei ole sovittu jatkoa. Nyt voisimme lähteä tähän hankkeeseen
ja ohjata sitä meille sopivaan suuntaan. Tämä voisi olla mahdollisuus, ettei itse tarvitse
lähteä luomaan kokonaan uutta systeemiä vaan mennä mukaan jo kehitteillä olevaan
hankkeeseen.
Nyt on kyse kehittämisvaiheesta. On aikaista sanoa, mitä tämä kustantaisi järjestöille,
vai löytyisikö palvelulle lopulta joku muu rahoittaja. Ajatuksena että käytetään sitä
dataa, joka on jo olemassa. Yhteismitallisuuden kehittäminen (jos sellaista tarvitaan)
tulee myöhemmässä vaiheessa.
Järjestöt totesivat keskustelussa, että on hyvä, että ollaan mukana, jotta ei tehdä
päällekkäistä kehittämistä. Järjestöjen keräämä data on hyvin ruohonjuuritasoista ja siitä
on pitkä matka SDG:ihin, joita seurataan korkealla tasolla. Pidettävä hyvä huoli, että
ministeriön kepo-indikaattoriprosessin kanssa käydään tiivistä keskustelua. Kysymyksiä
nousi myös mukana olevien yritysten taustoista ja yritysten motiiveista hankkeessa.
Fingo kertoi aikovansa nyt seurata tätä Impact Platform-prosessia ja katsoa, mitä siitä
tulee, emme aloita mitään uutta kehittämistä.
Fingon esitys toimitetaan tämän muistion liitteenä.
Kumppanuusfoorumista ja aamukahvitilaisuuksista (ml. uudet tilintarkastusohjeet)
sovittiin, että puheenjohtaja laittaa viestin KEO-30:lle, mitä ministeriöllä on
suunnitelmissa.