Järjestöt: Kehitysyhteistyö isossa murroksessa Sipilän hallituskaudella
Kehityspolitiikka koki hallituskauden aikana kovia iskuja, kun kehitysyhteistyötä
leikattiin ei pelkästään paljon vaan myös todella nopealla aikataululla ja
kehitysrahoitusta suunnattiin finanssisijoituksiin. Tulevalla hallituksella on edessään
näytön paikka köyhyyden vähentäjänä, kestävän kehityksen toteuttajana ja Suomen hyvän
maineen palauttajana kehittyvissä maissa.
Kehitysyhteistyö on ollut päättyneellä hallituskaudella historiallisessa murroksessa,
arvio suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo analyysissään hallituskauden
tuloksista.
Hallituskautta leimasivat paitsi valtavat kehitysyhteistyön leikkaukset, myös rahoituksen
suuntaaminen finanssisijoituksiin ja järjestöjen rahoituksen voimakas supistaminen.
Leikkausten takia rahoitus Suomen kehityspolitiikan painopisteille laski merkittävästi
edellisistä hallituskausista, vaikka kehitysyhteistyön tuloksellisuus edellyttäisi
pitkäjänteisyyttä niin resurssien kuin painopisteiden osalta.
Esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien edistämiseen käytettiin noin 40
prosenttia vähemmän kehitysyhteistyörahoitusta kuin edellisellä hallituskaudella.
"Myös ruokaturva ja luonnonvarat ovat aliresursoituja kehitysyhteistyösektoreita,
vaikka ne ovat politiikan painopisteitä eikä ilmastokestävyyttä oteta kehitysyhteistyössä
vielä riittävästi huomioon. Nopeat leikkaukset ovat paitsi jättäneet miljoonat vaille
apua, myös vahingoittaneet Suomen mainetta vastuullisena ja vakaana toimijana
kansainvälisesti. Vahinkojen korjaamisessa on seuraavalla hallituksella työsarkaa",
sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen.
Kehitysyhteistyön rahoitusta leikattiin 40 prosenttia heti hallituskauden alussa, ja
rahoitusta kasvatettiin hyvin vähän seuraavina vuosina. Kehitysjärjestöjen rahoitus on
laskenut koko hallituskauden ajan ja tänä vuonna se on alimmillaan lähes kahteenkymmeneen
vuoteen, alle seitsemässä prosentissa kehitysyhteistyöstä.
"Kansalaisten vapauksia rajoitetaan yhä useammassa maassa, tällä hetkellä lähes 60
prosentissa maailman maita, mikä on äärimmäisen huolestuttavaa kehitystä. Kehittyvissä
maissa tuki paikalliselle kansalaisyhteiskunnalle on avainasemassa hyvän hallinnon ja
oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Tukea järjestöille on kuitenkin leikattu
merkittävästi, ja osassa maita tuki loppui kokonaan", Lappalainen sanoo.
Järjestöjen hallituskausiarvio antaa Sipilän hallitukselle kuitenkin myös kiitosta
esimerkiksi Kehityspolitiikan tulosraportin koostamisesta ja kehitysyhteistyön
tuloksellisuuden osoittamisesta, Kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n,
raportoinnista edelläkävijämaiden joukossa ja kestävän kehityksen budjetointikokeilusta.
Järjestöjen mukaan Agendan kansallinen toimeenpanosuunnitelma ei kuitenkaan ohjannut
hallituksen politiikkaa kestävämpään suuntaan.
"Kestävän kehityksen tavoitteisiin sitoutuminen erityisesti globaalin vastuun osalta
ei onnistunut, ja matkaa kohti kokonaistavalaista kestävää kehitystä niin sisä- kuin
ulkopolitiikassa vielä on. Onneksi monet puolueet ovat nyt ennen vaaleja suhtautuneet
myönteisesti järjestöjen ehdotukseen laatia seuraava hallitusohjelma kestävän kehityksen
tavoitteiden pohjalle", Lappalainen sanoo.
Veropolitiikan osalta kehitysjärjestöjen arvio hallituskauden saavutuksista on myös
kriittinen. Toisaalta Suomi sitoutui kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistamiseen, mutta ei
ottanut huomioon kehittyvien maiden tilannetta omissa verokannoissaan:
Hallitus otti kielteisen kannan julkiseen maakohtaiseen veroraportointiin ja tuki EU:n
käsittelyssä suppeaa raportointia, jonka piirissä ovat vain EU-maat ja valikoidut
veroparatiisit.
Jos monikansalliset suuryritykset velvoitettaisiin julkistamaan, paljonko ne maksavat
veroa kuhunkin toimintamaahan sekä perustiedot toiminnastaan näissä maissa, helpottuisi
aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuminen huomattavasti.
Raportointivelvoitteella olisi suuri merkitys verotuloja tarvitseville köyhille maille,
jotka kärsivät suuryritysten verovälttelystä eniten.
Järjestöjen mukaan Sipilän hallitus oli myös ilmastolle tappiollinen, vaikka hallitus
veikin läpi myös tärkeitä parannuksia, kuten kivihiilen kieltolain ja tuki Pariisin
ilmastosopimusta.
Samaan aikaan kuitenkin se paisutti fossiilisten polttoaineiden käyttöön kannustavia
yritystukia, vauhditti metsien hakkuita, vastusti EU:n bioenergian kestävyyskriteerejä,
pyrki vesittämään EU:n LULUCF-hiilinieluasetusta ja leikkasi rajusti kehittyville maille
suunnattua kansainvälistä ilmastorahoitusta. Vuosien 2015-2018 Suomen omat päästöt eivät
enää pienentyneet vaan kasvoivat.
Lue kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon asiantuntijoiden tarkemmat arviot
hallituskauden tuloksista kehityspolitiikan, kestävän talouden, yritysvastuun,
ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen näkökulmasta
täältä.<https://www.fingo.fi/ajankohtaista/analyysit/nain-sipilan-hallitus-onnistui-lue-fingon-asiantuntijoiden-arviot>
Ja täältä
<https://www.fingo.fi/ajankohtaista/julkaisut/hyva-suomi-parempi-maailma-fingon-suositukset-hallitusohjelmaan-2019-2023>
kehitysjärjestöjen suositukset Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan.
Show replies by date