Tiedoksi Fingon sivuilla julkaistu tiedote:
https://www.fingo.fi/ajankohtaista/tiedotteet/jarjestot-kritisoivat-35-milj…
***
Järjestöt kritisoivat 35 miljoonan euron leikkausta kehitysyhteistyöhön: ”Hätä on
kasvamassa”
Suomen varsinaiseen kehitysyhteistyöhön kohdistuu 35 miljoonan euron leikkaus vuodesta
2023 alkaen. Kehitysjärjestöt peräänkuuluttavat, että nyt ei ole aika leikata maailman
köyhimmiltä.
Kehitysjärjestöt kritisoivat päätöstä leikata Suomen varsinaisesta kehitysyhteistyöstä 35
miljoonaa euroa vuodesta 2023 alkaen. Hallitus päätti kehysriihessä leikkauksesta
ulkoministeriön hallinnonalaan. Sen kohdistuminen varsinaiseen kehitysyhteistyöhön
varmistui julkisen talouden suunnitelmassa viime viikolla.
Tarkemmat tiedot leikkausten kohdentamisesta varmistuvat kuitenkin vasta myöhemmin.
Leikkaus kohdistuu todennäköisesti osittain vuodelle 2023 suunniteltuihin määrärahojen
korotuksiin.
Järjestöt suhtautuvat päätökseen kriittisesti.
”Vaikka ymmärrämmekin talouden tasapainottamistarpeet, on muistettava, että isossa kuvassa
hätä on kasvamassa. Koronapandemia on kääntänyt äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten
määrän nousuun, ja ilmastokriisi pahentaa tilannetta entisestään. Koronapandemiasta on
sanottu, että kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa”, toteaa Suomen
Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson.
”Kehitysyhteistyötä tarvitaan koronapandemian kurittamilla ja haavoittuvilla alueilla
enemmän kuin koskaan. Pandemian takia ihmisten mahdollisuudet toimeentuloon, koulutukseen
ja terveyteen ovat romahtaneet monin paikoin”, sanoo Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia
Nuikka.
”Pandemian keskellä kansainvälistä tukea tulisi kasvattaa, eikä vähentää. On pystyttävä
pitkäjänteiseen politiikkaan ja seisottava lupausten takana. Leikkaus
kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdistuisi juuri niihin ihmisiin, jotka eniten ovat tuen
tarpeessa”, arvioi Fida Internationalin toiminnanjohtaja Harri Hakola.
Tulevina vuosina muun kuin varsinaisen kehitysyhteistyön määrä nousee, eikä siihen
kohdistu leikkauksia. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön kuuluu muun muassa tuki
kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle. Muuhun kehitysyhteistyöhön lasketaan esimerkiksi
pakolaisten vastaanottokuluja ja osuus EU:n kehitysyhteistyöstä.
”Koronapandemian jälkeen tarvitsemme yhä enemmän perinteistä kehitysyhteistyötä, kuten
koulutuksen kehittämistä, satsauksia terveyteen sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan
tukemista”, linjaa Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Sonja Hyötylä.
Leikkaukset vesittävät Suomen sitoumuksen nostaa kehitysyhteistyön määrärahoja 0,7
prosenttiin bruttokansantulosta. Viime vuosina rahoitusta on lisätty ja tänä vuonna Suomi
käyttää kehitysyhteistyöhön noin 0,50 prosenttia bruttokansantulosta. Kehyksen mukaan taso
laskee 0,47 prosenttiin vuonna 2023. Päivitetyt tiedot kehitysyhteistyömäärärahojen
ennakoidusta kehityksestä löytyvät ulkoministeriön
sivuilta<https://um.fi/suomen-kehitysyhteistyon-maararahat#Varsinainenkyt>.
Kehitysyhteistyössä 35 miljoonalla saadaan valtavasti aikaan – alla olevat luvut ovat
havainnollistavia esimerkkejä, jotka on arvioitu järjestöjen kehitysyhteistyön vaikutusten
pohjalta. 35 miljoonalla eurolla voisi:
* tarjota laadukasta opetusta 350 000 lapselle
* tarjota yrittäjyyskoulutus 1,4 miljoonalle nuorelle
* rokottaa 59 miljoonaa ihmistä perussairauksia, kuten poliota, jäykkäkouristusta ja
tuhkarokkoa vastaan
*
Ystävällisin terveisin
Mika Niskanen
Mika Niskanen
asiantuntija, viestintä | Fingo
+358 50 317 6715 | mika.niskanen@fingo.fi<mailto:mika.niskanen@fingo.fi>
Fingo – Vaikuttaa tulevaisuuteen tänään.
viestii | kouluttaa | kasvattaa | tukee | vaikuttaa
fingo.fi<http://www.fingo.fi/> |
Facebook<https://www.facebook.com/FingoFi/> |
Twitter<https://twitter.com/FingoFi> |
LinkedIn<https://www.linkedin.com/company/fingo-fi/about/>
Kepa ja Kehys ovat nyt Fingo. Teemme töitä, jotta maailma olisi reilumpi. Ihan kaikkialla.
Olemme 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö.