Tervehdys,

Tarjolla mielenkiintoinen selvitystehtävä kestävän kehityksen rahoitusarkkitehtuurin nykytilasta ja tulevaisuuden trendeistä.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda2030, hyväksyttiin valtioiden päämiestasolla YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa 25.9.2015. Agenda2030 rakentuu vuoteen 2015 päättyneille vuosituhattavoitteille sekä ns. Rio-prosessista kumpuavalle kestävän kehityksen politiikalle.  Sen 17 tavoitetta ovat laajoja ja kunnianhimoisia ja sen toimeenpano vaatii kaikilta mailta ja toimijoilta ponnisteluja. Agenda2030 muodostaa kokonaisuuden yhdessä heinäkuussa 2015 hyväksytyn kehitysrahoitukseen ja toimeenpanon tukeen keskittyvän Addis Abeba Action Agendan kanssa.  Julkinen rahoitus ei yksin riitä globaalien kestävyyshaasteiden edellyttämien toimien ja investointien toteuttamiseen. YK on arvioinut, että tavoitteiden saavuttaminen vaatii pelkästään kehittyvissä maissa joka vuosi yli 4 000 miljardin euron arvosta uusia investointeja aina vuoteen 2030 asti. Kansainvälisen julkisen kehitysyhteistyön rahoitus (official development assistance, ODA) on vain noin 130 miljardia euroa vuosittain.  Näihin lukuihin ei ole laskettu mukaan arvioita COVID-19 vaikutuksista. On selvää, että vallalla ollut talouskäsitys ja -järjestelmä tulevat muuttumaan jollain tavalla sen seurauksena. Merkittäviä taloudellisia resursseja tullaan tarvitsemaan pandemian hoitamisessa ja sen jälkeisessä uudelleenrakentamisessa. 

Tällä selvitystyöllä on seuraavat tavoitteet: 

1. Raamittaa kokonaiskuva kansainvälisestä kestävän kehityksen rahoitusarkkitehtuurista, ml. yksityinen ja julkisen kehitysyhteistyön rahoitus  

2. Kartoittaa rahoituskentässä käynnissä olevaa murrosta sekä siihen vaikuttavia keskeisiä trendejä ja ilmiöitä. 

3. Arvioida miten Suomen kestävän kehityksen rahoitus, ml. julkinen kehitysyhteistyö, seuraa kansainvälisiä trendejä.  

4. Arvioida millaisia vaikutuksia kansainvälisellä kestävän kehityksen rahoitusarkkitehtuurin murroksella on kehitysjärjestöjen työhön ja työn tuloksellisuuteen.  

5. Kartoittaa kansainvälisessä kehitysrahoituskentässä toimivat keskeiset rahoittajat ja heidän toimintansa keskeiset kriteerit kehitysjärjestöjen ymmärryksen ja osaamisen vahvistamiseksi.  

6. Laatia Fingolle suositukset kestävän kehityksen rahoitusarkkitehtuuriin vaikuttamiseksi ml. kohteet, keinot yms. 

Tarjousten DL 8.10.2020. Lisätietoja liitteestä.

terveisin

Rilli Lappalainen

Rilli Lappalainen

Director, sustainable development & external affairs | Fingo 

+358 50 5613456 |rilli.lappalainen@fingo.fi

twitter.com/RilliL | fi.linkedin.com/in/RilliLappalainen

Fingo

Making the future better – today.

communicates | trains | educates | supports | influences

fingo.fi | Facebook | Twitter | LinkedIn

Kepa and Kehys are now Fingo. Fingo and its member organisations work to make life better – for everyone. We are an umbrella organisation for 300 Finnish Development NGOs.

Rilli Lappalainen

Johtaja, vaikuttamistyö – kestävä kehitys ja ulkosuhteet| Fingo 

+358 50 5613456 | rilli.lappalainen@fingo.fi

twitter.com/RilliL | fi.linkedin.com/in/RilliLappalainen

Fingo – Vaikuttaa tulevaisuuteen tänään.

viestii | kouluttaa | kasvattaa | tukee | vaikuttaa

fingo.fi | Facebook | Twitter | LinkedIn

Kepa ja Kehys ovat nyt Fingo. Teemme töitä, jotta maailma olisi reilumpi. Ihan kaikkialla. Olemme 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö.